Uudenvuodenlupaus: En enää koskaan laihduta.

Näin jouluruokaähkyssä ja suklaayliannostus mukavasti kurkun takamailla poltellen onkin oiva hetki julistaa koko maailmalle, etten enää koskaan aio laihduttaa. En koskaan. Kyllä, julistus aiheuttaa minussa itsessänikin vielä ristiriitaisia tunteita, yleensähän Uudenvuoden kynnyksellä vannotaan aivan päinvastaista. Uusi elämä alkakoon, salikortti hankitaan viimeistään tammikuun ekalla viikolla, ellei se jo pukinkontista löytynyt. Jouluruuat vaihtuvat salaatteihin, tai oikeastaan olisi kenties aika kokeilla jotain uutta, kuten vaikkapa pätkäpaastoa (joka ei toiminut viimeksikään pari vuotta sitten), karppaamista (leipähän on ihan turhaa loppujen lopuksi), tai vähintään nyt ainakin katsoa vähän, mitä suuhunsa pistää. Tai miten olisi puhdistava paasto. Ei oikeastaan laihdutusmielessä, ihan henkisen kasvun takia, vaikka enpä panisi pahakseni, vaikka muutama (köh, kymmenen) kilo jäisikin matkalle.

En enää koskaan laihduta.

Noo, ihan ymmärrettävää, nyky-yhteiskunta vaatii aikuiselta naiselta ihan turhaan mallinmittoja, mitäpä muutama ylikilo, tai oikeastaan painoindeksin yläpäässä keikkuminen nyt kokonaiskuvassa merkitsee, kunhan syö monipuolisesti ja harrastaa sopivasti liikuntaa. Keskittyy mieluummin vartalon muokkaukseen, sillä tulee parempi tuloksia kuin ainasella parin kilon pois laihduttelulla.

Paitsi että minä painan yli 100 kiloa, viime mittauksen mukaan 107 kg, 173 senttiseen varteeni tasaisen tappavasti kerrytettynä. En ole sairas millään tavalla, ihan puhtaasti hyvällä ruokahalulla kerrytettyä elopainoa, saan lähes ylpeänä todeta. En ole edes valtavan lihaksikas, vaikka muutaman lapsen kantelusta ihan kohtalaiset käsivoimat onkin saanut ihan vahingossa. Vaan ei näistä hauiksista vielä kuvia Instagrammiin oteta.

En enää koskaan laihduta.

Otin taiteellisen vapauden esittää, että päätös olisi syntynyt juuri tässä joulun jälkitunnelmoinnissa, mutta todellisuudessa varmuus asiasta kypsyi jo muutama kuukausi sitten. En vaan vieläkään ole oikein käsitellyt uutta tilannettani kokonaan, tai hyväksynyt sitä täysin. Joten halusin aloittaa tämän blogin osaksi ajatusalustaksi itselleni, ja osaksi teille pureskeltavaksi. Jospa joku muukin saisi tästä oivalluksen, ja lakkaisi tuhlaamasta elämäänsä päänsä seinään hakkaamiseen, jos suotte anteeksi vahvan kielikuvan.

Julistan vielä kerran: En enää koskaan laihduta.

 

 

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *