Oi ovitrelle, melkein jäimme kaipaamaan sinua!
Tästä voi jokainen, jolle Ovitrellea myönnetään, ottaa oppia! Keskiviikko aamuna minulle oli Naistenklinikan lääkäri todennut, että pistetään irrotuspiikki eli tämä ovitrelle. Kätilö sanoi, kun olin käsi jo ovenkahvalla, että älä hae sitä suoraan, koska se on oltava jääkaapissa.
Ajattelin, että haen sen illalla/iltapäivällä, kun pääsen kotiin. Olinhan sen saanut paikkakuntamme Yliopiston apteekista viime kerrallakin eikä farmaseutti ollut maininnut mitään, kun edellisellä viikolla hain GonalF:n.
Pääsin töistä kotiin ja mieheni patisti minua, että käyhän hakemassa se nyt. Lähdin apteekkiin hieman klo 17.00 jälkeen. Jonotettuani, siinä samalla miettien, että toivottavasti pääsisin sellaisen farmaseutin kassalle, joka ymmärtäisi mistä on kyse. Mutta ei. En päässyt. Hetken siinä istuttuani hän totesi minulle ettei meillä ole sitä, mutta huomiseksi saadaan.
Anteeksi mitä? Ei ole? Yliopiston Apteekissa, joka sijaitsee yhdessä Suomen kymmenneksi suurimassa kaupungissa? Ei ole. Totesin, että huominen ei auta. Tarvitsen sen tänään. Farmaseutti levitteli käsiään, minä kysyin, että mitä voimme tehdä? Hänen ehdotuksena oli, että hän voi soittaa kaupungimme muihin apteekkeihin ja tiedustella onko lääkettä. Ja haluan huomauttaa, farmaseutti EI tiennyt mistä lääkkeestä on kyse. Se turhautti minua todella paljon. Farmaseutti alkoi soittamaan paikkakuntamme muihin apteekkeihin ja hänen ensimmäinen kysymys oli, että moneen te olette auki, ei suinkaan se, että onko lääkettä. Soitin miehelleni ja kerroin tilanteen, että voi olla että joudumme lähtemään Helsinkiin. Hän kehotti, rauhalliseen tapaansa, minua kuitenkin soittamaan ensin lähipaikkakuntien apteekkeihin, niinpä laitoin googlen laulamaan, tällä välin farmaseutille oli sanottu kolmesta neljästä apteekista, ehkä ettei ole tai että ovat menossa kiinni klo 18.00. Mutta mikä onni, minä sain jo toisella puhelulla myöntävän vastauksen ja vain 40 kilometrin päästä meiltä.
Nousin kuin raketti tuolista, kiitin palvelusta (?) Ja lähdin. Farmaseutti jäi perääni kertomaan chat-palvelusta, josta voisin lääkettä tilata saataville. Hei te, samassa tilanteessa olevat, tilatkaa se siis etukäteen! Tosin tämä paikkakunta, josta ovitrellen sain, on huomattavasti pienempi paikkakunta kuin missä me asumme. Ja siellä on yksi apteekki. Onneksi siis siellä oli!
Ajoin kotiin, mieheni hyppäsi auton rattiin ja lähdimme 40km päähän. Löysimme apteekin, hain piikin ja pistin sen autossa samalla istumalla. Huokaisimme molemmat helpotuksesta yhtäaikaa. Onnistuimme! Hieman jännitystä iltaan siis 😉
Mitä tästä opimme? Soita ja varaa lääke. Olet näissä asioissa tietävämpi kuin farmaseutti. Mutta niin vaan piikki saatiin ja jäimme jännittämään, mikä olisi seuraavan päivän tilanne.. Tosin kirjoitin aika napakan palautteen farmaseutin palveluasenteesta ja tietämättömyydestä Yliopiston apteekille, joka lupaa seuraavana arkipäivänä palautteeseen vastata, eipä ole vastausta kuulunut ja nyt on kulunut siis neljä arkipäivää. Että näin.
-MiiaKoo