Miniloma skootterin selässä

Niin kuin edellisessä postauksessa kerroin, meille tuli viime perjantaina vuosi ensitapaamisesta täyteen ja halusimme juhlistaa merkkipäivää pienellä reissulla. Nguyen oli suunnitellut kaiken ja mun ei tarvinnut muuta kuin pakata aurinkorasva ja pullo viiniä ja perjantaina aamutuntieni jälkeen hypätä skootterin selkään. Tarkoituksenamme oli mennä Bính Hung nimiselle saarelle, noin 80 kilometriä Nha Trangista etelään. Alkumatka oli tuttu reitti lentokentälle, minkä jälkeen ajoimme pienen kaupungin läpi. Noin puolen välin tienoilla maisemat alkoivat muuttua toinen toistaan upeammiksi. Tuulessa heiluvaa riisipeltoa, jylhiä kallioita ja auringossa kimmeltävää merta. Kahden ja puolen tunnin ajamisen jälkeen saavuimme satamaan, mistä vene veisi meidät saarelle. Meri oli kirkkaan turkoosi ja me olimme täynnä intoa ja onnea.

Venematka kesti vain noin 15 minuuttia ja saavuimme saarelle, missä satama oli täynnä paikallisia korjaamassa kalastusverkkojaan. Nguyen oli varannut meille majatalon etukäteen ja paikan omistaja oli meitä vastassa satamassa. Huone oli pieni ikkunaton koppi kahdella sängyllä, jotka täyttivät huoneen niin, että lattiatilaa jäi juuri ja juuri kylpyhuoneeseen kulkemiseen ja omistaja pyysi lähes kaksi kertaa kalliimpaa hintaa kuin mistä olimme aiemmin sopineet. Mikään ei kuitenkaan pystynyt lannistamaan iloamme, olimmehan lomalla! Jätimme reput huoneeseen ja lähdimme tutkimaan saarta. Pian huomasimme, että tällä saarella ei juurikaan käy ulkomaalaisia, koska mihin menimmekin meitä tuijoteltiin ja osoiteltiin ja Nguyen sai jatkuvasti vastata kysymyksiin minusta. Emme kerenneet kävellä kovin pitkälle, kun vihaisen oloinen mies tuli pysäyttämään meidät ja käski istumaan pieneen huoneeseen, jonka yläpuolella luki Border Control. Mies hävisi johonkin ja palasi hetken kuluttua poliisin uniformu päällään. Nguyen ja virkailija keskustelivat pitkään ja virkailija heilutteli nippua tulostettuja ja ilmeisesti kovin tärkeitä papereita. 

Lopputulos oli se mitä olin pelännytkin, en olisi ulkomaalaisena tervetullut saarelle vaan minut tulisi poistua välittömästi. Tiesimme, että alueen muille saarille ulkomaalaiset eivät saa tulla lähellä olevan armeijan tukikohdan takia, mutta Nguyen oli kuullut, että Bính Hung olisi jo muutama vuosi sitten avattu myös ulkomaalaisille turisteille ja tarkistimme vielä majataloa varatessa, että olemmehan varmasti tervetulleita. Virkailija oli kuitenkin eri mieltä ja uhkasi isolla sakolla, jos emme pian poistuisi. Saimme luvan käydä saaren huipulla olevassa majakassa ottamassa muutaman kuvan, mutta sitten oli pakko hakea reput majatalosta ja lähteä veneellä takaisin mantereelle.

Iloinen lomailija valmiina lähtemään saarelle

Näkymä majakasta

Majakalta

Binh Hung

Pettymystä oli vaikea peitellä, sillä olimme odottaneet tätä reissua niin paljon. Ajatus takaisin Nha Trangiin ajamisesta ei myöskään houkutellut lainkaan kellon lähestyessä iltapäivää ja auringonlaskua. Sataman henkilökunta kertoi, että saaresta vielä noin 20 km etelään olisi pieni kalastajakylä, Vinh Hy, joten päätimme ottaa riskin ja lähdimme katsomaan, jospa löytäisimme sieltä yösijan. Tämä päätös kannatti, sillä maisemat muuttuivat, jos mahdollista, vielä upeammiksi. Kalastajakylä oli pienessä ja suojaisessa postikorttimaisen kauniissa lahdessa ja kylän ainoa hotelli oli todella hurmaava. Yleensä matkustaessa pihistelemme majoituksesta, mutta nyt alkupäivän vaikeuksien takia päätimme hemmotella itseämme ja otimme ison huoneen parvekkeella ja merinäköalalla. Huone oli (ainakin meidän mielestä) todella hulppea ja olo oli melko absurdi, kun istuimme parvekkeellamme, katselimme merta pimenevässä illassa ja nautiskelimme kylmää valkoviiniä. Tuota hetkeä olisi ollut vaikea kuvitella vuosi sitten.

Kylä oli todella pieni, joten lyhyen kävelyretken jälkeen palasimme hotellillemme. Söimme upean merenelävä illallisen hotellin ravintolassa ja siirryimme takaisin huoneeseemme, sillä halusimme nauttia siitä koko rahan edestä. Aamulla kiertelimme vielä hieman kylää ja rantaa, mutta lähdimme ajamaan ajoissa takaisin Nha Trangiin, koska halusimme pysähdellä useasti matkan varrella ihailemaan maisemia. Vinh Hy:n kylään vievä tie rakennettiin vasta n. 3 vuotta sitten, joten se on todella hyvässä kunnossa ja koko alue on vielä todella koskematonta. Reitti on suosittu moottoripyöräilijöiden keskuudessa, enkä ihmettele. Toisella puolella tietä on tiheää viidakkoa, vuoria ja kalliota ja toisella puolella turkoosi meri, autioita hiekkarantoja ja upeita luonnontilaisia lahtia. Tänne haluan ehdottomasti uudestaan ja ajaa tietä vielä pidemmälle etelään! Lämpimästi suosittelen myös kaikille Vietnamin matkalijoille. 

Reissumme oli siis todella onnistunut, vaikka suunnitelma A ei täysin toteutunutkaan. Halusimme kahdenkeskistä aikaa, uusia maisemia ja mereneläviä ja kaikkea tätä saimme. Nyt kumpaankin on iskenyt valtava roadtrip-kuume ja suunnittelmissa on jo monta uutta reissua! 

Vinh Hy

Vinh Hy:n rannassa

Iloinen roadtrippailija

Meidän luksushuone

Vinh Hy resort hotellimme