Pieni suuri juhlahetki

Tammikuu alkaa olla taputeltu ja sen myötä uskallankin jo julistaa itseni voittajaksi. KUUKAUSI ILMAN TUPAKKAA!

Ja ilman yhtäkään retkahdusta! Vaikken ihan tammikuun ensimmäisenä päivänä lakkoa aloittanutkaan, aion helpottaa ajan kulumisen tarkkailua seuraamalla kalenterikuukausittain etenemistäni. 

Kannustinjärjestelmäni ansiosta minulle on nyt ensimmäinen 30 euroa tienattuna hömppää varten! En vielä tiedä miten itseni palkitsisin tästä saavutuksesta, mutta minulle ei yleensä ole muodostunut ongelmia tämän kaltaisista asioista.;)

Ensimmäinen kuukausi on ollut loppujen lopuksi aika helppo. Toki ensimmäiset päivät ovat masentavia ja mieli oli surullinen, mutta suurelta kärvistelyltä vältyttiin niissäkin. Tupakanhimoa on helpottanut ystäväni sähkötupakka, joka on hoitanut hommansa jälleen kiitettävästi. Muistan lukeneeni jostain joskus, että tupakanhimo kestää kerrallaan noin seitsemän minuuttia, jonka jälkeen helpottaa. Ne seitsemän minuuttia voivat olla tupakoinnin lopettajalle aika kriittiset, joten onneksi vielä ainakin sähkötupakan käyttö on sallittua. Hienointa sähkötupakassa on se, että se ei kuitenkaan ole niin mukavaa touhua, että se koukuttaisi (ainakaan minua) samalla tavalla kuin tupakka. Nytkin olen ollut kolme päivää ilman sähkötupakkaa. 

Hyvä hyvä, tapu tapu siis jälleen kerran. Mä pystyin siihen ja pystyn vielä parempaankin. Helmikuu on sentään lyhyt kuukausi, joten kyllä mä sen pieksen.:) Tosin pari retkahduspäivää on jo etukäteen tiedossa, ensimmäinen jo tulevana viikonloppuna, mutta sitten vain seuraavana päivänä taas tiukkana eteenpäin!