Naapurin Pirkko

Noora: Kävin elämäni oudoimman postilaatikkokeskustelun. Naapurimme rouva Hapannaama istui matkalaukkunsa päällä postilaatikoiden vieressä ja pyöritteli kihlasormustaan kämmenellään. Toivotin huomenet ja yritin sivuuttaa kohtaamisen sillä, mutta olihan mun pakko kysyä että onko kaikki kunnossa. Sanoi lähtevänsä Italiaan. Kertoi käyneensä naisten lelukaupassa. Avasi pienen matkalaukkunsa ja se oli täynnä korsetteja ja muita hepeneitä, dildoja ja liukkareita. Siinä se ihmetteli sen laukkunsa kanssa aamukuudelta tien poskessa kun olin lähdössä lenkille. Istui ja tuijotti eteensä. Oli kuulemma eilen haudannu miehensä ja nyt lähti. Olin niin ihmeissäni että se puhuu mulle niin jotenkin jäin kuuntelemaan. Kertoi sitten koko tarinansa. Jäi mun lenkki tekemättä.

Maiko: Oliko se se sama naapuri jolle meinasit tehdä niksipirkat?

Noora: Joo, sama. Pirkko. Ei ole puhunut meille oikeastaan koskaan, ainoastaan mulkoillut ja huutanut joskus lapsille jos on pallo eksynyt heidän puolelleen. Muuten se on vaan laittanut sitä puutarhaansa naama peruslukemilla. Vissiin hänen lemmenpuutarhaansa oli laitettu vähempi.

Maiko: No mitä se kertoi?

Noora: Kertoi miehestään ja heidän suhteesta ja siitä kuinka hän on hukannut kymmeniä vuosia elämästään kun ei lähtenyt aiemmin. Heillä ei ollut ollut seksiä viimeiseen viiteentoista vuoteen! Pirkko kertoi käyneensä terapiassa viimeisen puoli vuotta ja oli alkanut ymmärtää, että miehensä on saanut hänet henkisesti lytättyä vuosien aikana ja hän oli lakannut elämästä vuosia sitten. Ei mies fyysisesti pahoinpidellyt, mutta itsetunnon oli kyllä saanut täysin muserrettua. Pirkko ei olisi saanut olla millään tavalla ulospäinsuuntautunut tai kiinnostava, tavata ketään, matkustaa, kotona piti olla hiljaa ja tavarat ehdottoman paikoillaan. Oikeastaan olisi ollut hyvä jos olisi ollut näkymätön, mutta kuitenkin miehen hallittavissa. Mies valitsi hänen vaatteensa vaikkei niitä koskaan kommentoinut, saati riisunut. Pikku hiljaa hävisivät ystävät, koska aina oli joku syy miksi ei päästykään kylään. He olivat vain kotona kahdestaan silloin kun eivät olleet töissä. Pirkolla olisi ollut mahdollisuus opettajan virkaan mutta mies sai taivuteltua tutkijaksi. Ilmeisesti jotta tapaisi mahdollisimman vähän ihmisiä. Enimmäkseen hän työskenteli laboratoriossa suojapuku ja -maski päällä vaarallisten kaasujen ja aineiden kanssa. Sanoi, että monesti mietti, että avaisi venttiilin ja päättäisi päivänsä.

Maiko: Se mies oli joku narsisti sekopää?

Noora: Joo, mutta sillä tavalla hitaasti ja hiljaa tappava, ettei Pirkkokaan ollut oikein tajunnut mitä tapahtuu. Ei koskaan lyönyt tai käynyt käsiksi. Hoiti oman osansa kodista, erityisesti kuulemma jaksoi puunata autoaan ja imuroi joka päivä. Auton piti seistä ajoväylällä viimeisen päälle kiillotettuna. Minä en koskaan nähnyt että ne olisi ajanut sillä. Mut mehän ollaankin asuttu tässä vasta kuusi vuotta. Töissä mies kävi pyörällä ja Pirkko bussilla. Kesät talvet puutarha oli viimeisen päälle laitettu. Se on ollut Pirkon valtakunta. Siltä mä olen aina kurkkinut vinkkiä, että milloin voin hakea Honkkarista parit narsissit tai koska olis hyvä leikata raja-aita. Välillä se mies seisoi siellä kaivon kannella, kädet puuhkassa ja tuijotti kuin joku vähämielinen puutarhatonttu. Eli vahtia kai se piti sielläkin vaikka antoikin Pirkon touhuta. Mieti, että viettäisit koko elämäsi nyppien jotain rikkaruohoja, koko ajan henkisesti kahleissa. Siinä ei ihan hetki terapiaa riittäis.

Erin: Kauheeta. Hirveen ahdistavaa. Miten se sinne terapiaan sai sit mennä? Ja mikä niksipirkka?

Noora: Mies sairastui puoli vuotta sitten syöpään. Tai se syöpä löydettiin silloin. Keuhkoista lähtenyt ja laajalle levinnyt. Antoivat kaksi viikkoa elinaikaa, mutta mies sinnitteli puoli vuotta. Silloin tarjosivat terapiaa Pirkolle. Mies oli yrittänyt senkin estää tietysti, mutta silloin Pirkko oli ensimmäistä kertaa sanonut miehelleen ei. Sitten olikin lähtenyt vuosikymmenien patoumat purkautumaan ja Pirkko pisti tuulemaan. Nyt puutarha repsottaa mutta Pirkko ei!

Maiko: 15 vuotta ilman seksiä! Nytpä en valita jos meillä onkin ollut välillä pidempiä kuivia kausia.

Erin: Mä mietin mitä siellä Italiassa tapahtuu kun se tulppa irtoo.

Meeri: Niin! Joko siellä on hullut orgiat kun vuosien patoutumat aukeaa tai sitten ei olekaan mitään. Voihan se olla ettei ihan heti edes muista miten homma toimii.

Maiko: Toi on totta. Itselläkin pitää välillä opetella hommat uusiksi vaikka on säännöllisesti seksiä ja tuttu mies!

Erin: Surullista. Toivon, että on ennemmin orgiat!

Meeri: Mikä se niksipirkka-juttu oli?

Noora: Kerran jostain luin näppärän naapurin ilahdutusniksin: ”Voit aivan helposti kusta pellille ja työntää pellin pakkaseen, jäinen kusilaatta on kätevä sujauttaa vittumaisen naapurin postiluukusta.”

Meeri: No hyh 🙂

Erin: No miten teidän juttutuokionne päättyi?

Noora: Pirkko kiitti mua.

Erin: Mistä?

Noora: Siitä kun heitin Myyntiedustajan ulos yöllä. Mä ihmettelin että mistä se puhuu, sit muistin. Siitä on viisi vuotta! Oli kuulemma viimeinen kerta kun nauroivat miehensä kanssa yhdessä.

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *