Tunnelmat ennen lähtöä

Joskus asiat loksahtavat paikoilleen niin hyvin, että voi vain ihmetellä. Näin kävi meille koskien tulevaa puolivuotista Italiassa. Mitä sitten oikein tapahtui?

Olen junantuoma 31-vuotias hesalainen ja asun aviomieheni kanssa Helsingissä. Meitä yhdistää halu matkustaa ja olemme pitkään haaveilleet asumisesta ulkomailla. Kuitenkin tavalliset asiat kuten esimerkiksi työ ja rahanpuute, ovat olleet esteenä muutokselle. Lisäksi miehelläni on alaikäisiä lapsia, joten muutto pysyvästi ulkomaille ei vielä hetkeen ole ajankohtaista.

Viime vuonna mulla taisi olla jonkinlainen 30-vuoden ikäkriisi, sillä huomasin yhä useammin miettiväni ja jopa ahdistuvani omasta elämästäni ja tulevaisuudesta. Asteikolla 1-10 luokittelen itseni vahvalle tasolle 10, jos mietitään työnarkomaniaa ja tämä yhdistettynä kriiseilyyn, ajoi tilanteen lopulta siihen, että irtisanouduin syksyllä työpaikastani, jossa vietin hieman yli 11 vuotta. Tarkoitus oli käyttää loppuvuosi akkuja ladaten, matkustellen ja miettien uutta uranalkua. Yksi muutos yleensä johtaa myös muihin muutoksiin ja tässä sitä nyt ollaan, laukut pakattuina ja lähtö perjantaina Roomaan.

Odotamme molemmat ennen kaikkea tulevaa maisemanvaihdosta, joka varmasti herättelee ajatuksia niin arjen kuin työelämän kannalta. Kuitenkin blogin nimenkin mukaisesti ”Living for pizza” odotamme innolla sitä kaikkea ihanaa ruokaa, jota Italia tarjoaa varmuudella.

Tulen kirjoittamaan kokemuksia asumisesta ulkomailla, Roomasta ja Italiasta yleensä, ruuasta, kulttuurista ja paljon muusta ja toivon, että viihdyt matkassamme.