Voiko olla kiire vaikkei tee mitään?

Huh sentään, kyllä näköjään voi! Olen saanut paljon viestejä blogin lukijoilta miksi ei ole uusia tekstejä ja olen vastannut kaikille kyselijöille eli omalle sekä mieheni äidille, että koska meillä on ollut kiire. Kerrottakaan myös, että Lilyn blogialusta uudistui, mutta minä en… Kesti hetken, että ehdin asiaan perehtymään, mutta täytyy kyllä kehua uutta WordPress-alustaa, tää on älyttömän paljon parempi kuin edeltävä!

Yllä mainitut eivät toki ole ainoat syyt hiljaiseloon vaan meillä on oikeasti ollut vaikka mitä tekemistä, vaikka musta tuntuu siltä ettei me mitään oikein tehdä (mieheni mukaan lempipuuhani on ”touhuaminen”). Mutta niin se taitaa vaan olla, että itse se arki on sitä kiireistä, joten tässä asioita mitä ollaan puuhailtu.

PASTAKILOJEN LOITOLLA PITÄMISTÄ
Mulla on tähän taktiikka ja tästä on muodostunut jo lähes päivittäin rutiini. Aamulla heräämme n. klo 10:30 ja syömme aamiaisen. Saatatte arvata syyn, miksi aamulla on alkanut maistua munakkaat, kaurapuuro hedelmillä, smoothiet jne. joten voitte myös kuvitella kuinka tärkeä ostos tehosekoitin oli.

  

Tämän jälkeen siirryn ottamaan aurinkoa bunkkeriterassillemme, jonka aromikkaasta tuoksusta vastaa yläkerran Aldo-koira. Kämppiksemme antoi koiralle myös tennispallon, joka on hänen tämän hetken suurin aarteensa ja aamut sujuvat koiran kanssa ulkona eli minä istun ottamassa aurinkoa ja koira leikkii itse pallon kanssa vierittäen palloa ajoramppia alas.

Auringonoton jälkeen iltapäivästä onkin sitten se tärkein pastakilojen karistaja eli juoksulenkki. Ja mainittakoon, että etsivä löytää, sillä juoksureitti Ostian rannalle on löytynyt. Matkaa on n. 6 km ja olen juossut sen nyt 3 krt ja mies hakenut joka kerta rannalta kotia, kun en vielä ihan tuota 12 km jaksa leipaista menemään. Kotipolkukin toimii hyvin ja sitä tulee ravattua edestakaisin. Mutta kyllä lenkki vaan on mukava lopettaa hiekkarannalle auringonpaisteeseen.

 

Olen myös yrittänyt löytää itselleni jooga-salin, jossa voisin jatkaa syksyllä aloittamaani harrastusta. Löysinkin yhden todella hyvän, joka meiltä vain 1,5 km päässä, mutta jos en vielä ole kertonut paikallisista kävelyteistä niin niitä ei ole! 7 km vaeltamista osittain ojissa ja osittain valtatiellä huomaten, että ilman moottoritiellä kävelyä n. 500 m en yksinkertaisesti pääse salille. Ja jos olen unohtanut mainita liikenteen, niin se on hullua kuten roomalaiset enkä varmasti kävele motarilla.

Mutta takaisin asiaan eli tottakai urheilusuorituksen jälkeen on nälkä ja lounaan aika. Lounas syödään usein kotona ja usein se on näyttänyt pastalta. Pestopastaa, avokadopastaa, amatricianaa, carbonaraa, tomaatti-pinaatti jne. mitä vaan keksii. Ekalla viikolla söimme kana-salaattia, mutta sen jälkeen salaattia ei tässä asunnossa ole näkynyt…

ILTAPUUHAT
Tiistaisin käymme mieheni kanssa keskustassa kielikurssilla ja ke, to, pe illat sekä la päivä pojilla meneekin sitten treeneissä. Itse aloitin muutaman verkkokurssin digitaalisen markkinoinnin ja viestinnän parissa, joita teen ollessani yksin kotona. Ke ja pe käyn edelleen harjoittelemassa ruuanlaittoa ravintolassa. Olen nyt tehnyt pastoista seuraavia: fettuccine, pasta a casa, ravioli pinaatilla ja ricotta-juustolla sekä perunognoccheja tomaattikastikkeella. Perjantaina tulemme harjoittelemaan pizzan ja pizza frittan eli friteeratun calzone-pizzan tekemistä ja pyysin lisäksi listalle supplit sekä lasagnen.

       
PÄIVÄRETKET
Ollaan me toki ehditty myös tutustumaan Roomaan ja lähiseudun paikkoihin. Kämpiltä n. 1h ajomatkan päässä mm. on aivan ihastuttava pieni satamakaupunki nimeltä Anzio, jossa vietimme pari viikkoa sitten päivän. Päädyimme vahingossa nälänhädän ajamina hieman hienompaan ravintolaan lounaalle  ja oli kyllä kelpo paikka ja kivat näkymät. Lounaan jälkeen ajoimme n. 5 km toiseen satamakaupunkiin Nettunoon, jossa söimme jäätelöt ja pakkohan se oli myös tilata pizza, jossa oli makkaraperunat, oma all time favorite!

      

Eikä tässä vielä kaikki sillä kuten mainittu, olemme käyneet vähintään kerran viikossa Roomassa turisteina ja viime viikolla mieheni lapset viettivät täällä talvilomaviikkonsa ja teimme vaikka mitä, mutta näistä lisää myöhemmin. Nyt lenkkarit jalkaan ja kohti keskustaa viihdyttämään USA:sta tulleita NFL pelaajia.

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *