Hei hei Kesäkolli?
Niin siinä taisi käydä. Annoin itselleni luvan hiukkasen ihastua ja mainitsin tästä Kesäkollillekin. Aluksi kyllä käytiin neuvotteluja jatkosopimuksesta ainakin nyt syyskaudelle. Viikko sitten nähtiin, ja silloin oli vielä puhetta, että mennään paikkoihin x ja y ja tehdään yhdessä juttuja a ja b.
Mutta sitten jotain tapahtui. Viime viikonloppuna miehestä ei kuulunut mitään. Maanantaina hän ilmoitti olleensa tarkoituksella tavoittamattomissa, koska ilmeisesti hänen tekemisiään stalkataan liikaa (ketä stalkkaa, sitä en tiedä, ehkä muut hänen tapailemansa naiset, ehkä perheenjäsenet, ehkä ex….) Kuulemma minäkin olin saanut osani stalkkauksesta! Mies sanoi, että hän ei nyt kaipaa yhtään draamaa kiireisen työ/arki-combon päälle. Lisäksi mies sanoi, että tietää laiminlyöneensä minua, mikä häiritsee häntä paljonkin. Vastasin ymmärtäväni kyllä.
Toisessa viestissä mies sanoi, että on nyt hiukan sekaisin tunteidensa kanssa. Ja ettei nyt halua suunnitella mitään sen enempää, vaan haluaa vain nauttia hetkestä. Ja että hänellä on isoja kysymyksiä selvitettävänä ennen seuraavien askeleiden ottamista. Ja käski minun ottaa rauhallisesti.
Minulle jäi monia avoimia kysymyksiä.
- Tarkoittaako hän, ettei halua enää tapailla?
- Tarkoittaako hän, että haluaa tapailla muitakin?
- Onko hän ehkä jo tavannut jonkun, mutta ei halua luopua minustakaan?
- Mitä ovat nämä isot askeleet? Asia ei kuulu minulle, mutta olisi kiva tietää, jos hän vaikkapa pohtii muuttoa ulkomaille tai yhteenpalaamista exän kanssa jne…
- Mitä ihmeen seuraabia askeleita? En minä ole etenemässä seurusteluun – enkä mielestäni ole miehelle sellaista edes vihjaillut.
Kyseessä on aikuinen, melkein nelikymppinen mies, josta olen saanut hyvin rehdin ja rehellisen vaikutelman. Siksi toivoisin ja uskoisin, että hän kyllä kertoisi suoraan, jos tämä meidän juttu ei nyt ole se, mitä hän haluaa.
Tiedän, että perinteinen ”se vaan pelästyi omia tunteitaan” on yleensä aika skebeliä ja epätoivoisen naisen viimeinen yritys uskotella itselleen, että ”kyllä se oikeesti tykkää musta”. Mutta en voi olla pohtimatta, josko mies ehkä kuitenkin hiukan pelästyi minun (ja hänen omaansa) ihastumista. Ja ehkä kuvitteli, että minä olen tässä nyt perhettä perustamassa saman tien. Että otetaanpas takapakkia.
Ja joo, parhaiten nämä asiat selviäisi kysymällä suoraan. Tiedän vain, että miehellä on kiireinen viikko enkä halua olla se, joka mussuttaa ja vinkuvonkuu viesteillä koko ajan. Pitäisi tavata kasvotusten ja jutella.
… tosin viime yönä laitoin kännitekstarin, jossa sanoin etten jaksa tällaista paskaa. Haha. Voipi olla, että ajoin Kesäkissan ihan itse tieheni.