Oih sinä ihana mies
Viime viikolla oli ehkäisyrenkaan ensimäinen taukoviikko ja menkkoja ei kuulunut. Luonnollinen reaktioni oli: voi paska – mitä jos jokin meni vikaan ja mä olen raskaana? Me kaikki vihaamme kuukautisia, mutta on se pieni helpotus tietää, että ainakaan vielä ei ole kehtoja lähi tulevaisuudessa. En todellakaan halunnut muutaman kuukauden jälkeen saada mitään positiivista testi tulosta. Tässä asiassa negativiinen on positiivista.
Niimpä tämä pieni huoli imi minusta kaikki halut, kaiken muun stressin lisäksi. Kokki taas ei ollut tietoinen näistä asioista ja mourusi kuin kolli eräänä aamuna minua vasten. Päätin sitten, että en harrastaisi seksiä, mutta toisen kiusaaminen omin käsin on lähes yhtä mukavaa. Kokki tuhisi tyytymättömyyttään ja vannoi kostavansa minulle tämän ”kidutuksen”. Minä kerroin lopulta mikä minua huolestutti kun hän oli könynnyt suihkusta ja saanut itsensä kahvin avulla toimivaksi ihmiseksi. Kokki ei suuttunut kuten olin pienessä mielessäni pelännyt. Näin jälkenepäin ihmettelen jo itsekkin miksi kuvittelin niin. Todennäköisesti koska aiemmat partnerini eivät olisi tukeneet minua mitenkään vaan lähteneet kalpimaan. Olen tottunut kantamaan huoleni yksin ja vasta nyt olen oppinut jakamaan niitä miehen kanssa. Kokki laski käden olalle, painoi suukon otsalle ja sanoi: ”no haetaan sellanen testi. Sillä se selviää”.
Testi oli negatiivinen. Enkä voi kertoa kuinka helpottunut oloni oli ja seuraavana päivänä kuukautiseni sitten päättivät tullakin. Jännää miten stressi siitä, että voit olla raskaana myös jättää toisinaan kuukautiset myöhemälle. Luontoäidillä on kieroutunut huumorintaju – sanokaa minun sanoneen. Kokki antoi minulle vain lasin viiniä ja hymyili. Emme puhuneet aiheesta enempää kun siirryimme puuhailemaan omiamme.
Kun illalla rojahdin sänkyyn olo oli hyvin väsynyt. Kokki möyri peittojen alla hetken ja pian tunsin kuinka pikkuhousuni lensivät kaaressa pois ja kokin suu oli minua vasten. Olin ajatellut, kuinka minun teki mieli, mutta miten paljon myös silmäluomiani väsymys painoi. Niimpä kokki oli ottanut ohjat käsiinsä ja saatteli minut orgasmin suloiseen syliin kerran, kahdesti ja kolmannella kerralla aloin jo vikisemään herkkyyttäni. Anelin taukoa, mutta sellaista ei minulle suotu. Kokki oli päättänyt kostaa minun aamuisen kiusaamiseni. Hän osaa lukea minua hämmästyttävän hyvin ja hän tietää, että minä vielä hieman pelkään toisinaan heittäytyä. Saan orgasmeja, mutta ne ovat hyvin pieniä ja ainoastaan muutama lasi viiniä vapauttaa minut täysin. Tällä kertaa hän ajoi minut yli ja kun lopulta olimme vain hengästynyt kasa yhteen kietoutuneita raajoja minun päässäni soi vain yksi ajatus: ”minä rakastan sinua”. En sanonut sitä ääneen.
