Kuinka helppoa sanojen välttely onkaan!
En sanonut kolmea suurta sanaa kokille tänä viikonloppunakaan. Koetin kyllä kovasti, mutta ne tuntuvat vain niin raskailta. Enkä halua möläyttää niitä vain kesken keskustelun. Yllättäen sen oikean ajan löytäminen on hyvin hankalaa. Suurin syy on se, että olen pieni kana. Kun Kokki aamulla heräsi lähteäkseen töihin takerruin häneen, sillä en olisi halunnut päästää häntä mihinkään. Olisin halunnut vain maata sängyssä hänen kainalossaan, jutella ja rakastella sekä syödä jotain herkullista. Arki on kuitenkin julma ja minun oli päästettävä hänet menemään.
Viikonloppu oli ollut ihana. Olimme vieneet siskonlapseni siskolleni, käyneet mummollani sekä enoni luona, joka on sairaalassa. Yllättäen kävimme myös Kokin serkun luona. Koko sunnuntai meni oikeastaan ajaessa, kahvia juodessa sekä jutellessa muiden kanssa. Mummoni ihastui kokkiin iki hyviksi kun tämä laittoi kellon oikeaan aikaan ja istutti meidät naiset pöytään ja tarjoili. Lisäksi mummoni taisi pitää siitä, kuinka kokki piti minua kädestä, pussasi ohimolle ja osasi samaan aikaan jutella mukavia hänen kanssaan.
Kokin serkun luona tajusin, että olemme kokin kanssa olleet yhdessä vasta muutamia kuukausia. Minulle se on iso asia, sillä pisin suhteeni oli alle kahdeksanviikkoa. Tuntuu kuin olisimme tunteneet aina ja toinen on tullut hyvin tärkeäksi todella nopeasti. Hymyilimme molemmat hölmösti kun tämä tuli esille. Puhuimme myös tulevasta ja oli selvää, että molemmat haluavat tämän jatkuvan pitkään. Lämmin tunne valtasi sydänalani kun katsoin kokkiin, joka puhui meidän kesä suunnitelmistamme.
Maanantaina sain leikkiä sairaanhoitajaa, sillä kokki oli melko kipeä. Laitoin ruokaa, pidin jatkuvan tee virran voimissaan ja annoin mies paran nukkua. Kokki koetti tiskata ja sai vain puulastalla pepulleen sekä minut sihisemään hänet takaisin sohvalle. Hän on pitänyt minusta niin hyvää huolta, että on vain reilua kohdella häntä samoin. Jos hän olisi ollut täysin kunnossa olisin toki velvoittanut hänet tiskaamaan, mutta en sairaana. Silloin saa vähän laiskotella ja nukkua koiran kanssa söpösti. Minulla on nyt ainakin viisi kuvaa kokista ja koirastani mahat pystyssä tismalleen samassa asenossa kuorsaamassa.
Lauantaina aion viettää päivän kokin luona töitäni tehden sekä valmistellen iltaa. Aion vihdoin pitää suuren showni. Ehkä minä uskallan myös sanoa mitä ajattelen 68% ajastani. Tai sitten tyypilliseen kanamaiseen tapaani teen näin:
