Kukas se siellä?
Tänään koululla leukani meinasi tippua lattialle kun näin entisen rakastajani pistäneen muina miehinä: mitä kuuluu? Olotila oli aika uskomaton. Välittömästi aloin pohtimaan miksikäs hän laittaa viestiä ja onkohan se uusi tyttöystävä mennene talven lumia. Vastailin kuitenkin rehellisesti, sillä kaveri oli mukava ja merkittävä osa minun seksuaalista paranemistani. Juteltiin töistä ja opiskeluista sekä opintopaikoista. Mies on hakemassa nyt kouluun ja lopettanut työskentelyn, joka oli hänelle oikeastaan vain stressin ja ärtymyksen lähde. Tsemppasin ja kerroin olevani ylpeä siitä, että hän uskalsi jättää työpaikkansa.
Lopulta puhe kääntyi muihin kuulumisiin ja kertoi suhteen loppuneen lyhyeen. Nainen oli ollut liian raskas ja takertuva. Tosin hänen todetessaan, ettei ollut investoinut paljoakaan suhteeseen eikä ollut paha mieli olin tyrskäyttää kahvit pihalle. Minua vähän hymyilytti, sillä tiedän herran olevan itsekin melko hankala ja hyvin kylmä ihmisenä. Investoinut terminä on aika karmea ja en todellakaan haluaisi kokin puhuvan minusta investointina. Sille oli syynsä, miksi jaksoin häntä vain alle 24 tuntia enkä koskaan enempää. Tämä oli yksi niistä. Minä halaun uskoa ihmisiin ja hyvyyteen sekä siihen, ettei kaikesta tarvitse olla velkaa tai perimässä mitään. Suhde on suhde, koska siinä kaksi ihmistä haluaa jakaa elämäänsä toisen kanssa. Avain sana on jakaa.
Eipä minun tarvinnut arpoa minkä perässä hän viestiä oikein laitteli. Tosin pisteitä sille, ettei mennyt suoraan asiaan! Ilmeisesti olin sängyssä hänet hyvin tyydyttänyt kun ei kauaa eron jälkeen odotellut. Kerroin kuitenkin heti, että olen vakavassa suhteessa ja onnellinen. Vastausta ei ole kuulunut sen jälkeen.
Toisaalta jäin miettimään, kuvitteliko entinen rakastaja minun vain jääneen maahan makaamaan ja odottamaan? En kieltämättä ole kaikkein sosiaalisin ihmisin – en lähellekkään. Lisäksi tammikuusta on jo aikaa ja vaikka mitä on ehtinyt tapahtua, mutta toisaalta… Rehellisesti sanoen en ole ikävöinyt häntä kuin ehkä sinä iltana, kun hän ilmoitti seurustelevansa. Silloinkin taisin ikävöidä enemmän saamiani orgasmeja. Siitä ei tainnut kuitenkaan kulua edes viikkoa kun tapasin kokin ja unohdin koko miehen. Kokki kun peittoaa hänet mennen tullen jokaisella osa-alueella.
EDITT/// Tulihan sieltä viesti parin tunnin jälkeen! ”No hyvä. Ei ainakaan puutteessa tarvii elää”.
…. Päähäni sattuu pöytään lyönnin voimasta