Happy first birthday to my blog ♡
Mun blogi täytti lauantaina vuoden!♡ Uskomatonta miten aika kuluu niin nopeesti. Innostuin syntymäpäivän kunniaksi käymään läpi koko mun blogihistorian, ja siinä vierähtikin hieman enemmän kun odotin. Ajattelinkin että olisi kiva tehdä jonkunlainen postaus tästä vuodesta. Oon todella tyytyväinen, että aloitin blogin pitämisen vuosi sitten – oon tallentanut tänne paljon kivoja muistoja joita oli kiva selailla 🙂 Vaikka tää blogi onkin ollut aika pintariipaisu mun elämästä, enkä varsinkaan aluksi jakanut pahemmin mitään henkilökohtaista. So this is where I started:
Ensimmäinen blogiin jaettu kuva otettiin viime kesän lopulla auringonkukkapelloilta. Muistan vieläkin miten uutta ja jännittävää blogin aloittaminen oli. Oon aina tykännyt uusista jutuista ja haasteista ja tää vaikutti tosi kivalta. Vaikka kaikki tuntuikin aluksi tosi vaikeelta ja jostain syystä olin vähän nolona tästä mun uudesta harrastuksesta. Itseasiassa kerroin mun blogista parhaimmillekin ystäville vasta kun olin kirjoitellut puoli vuotta. Se hetki kun nään kolme ystävätärtä näpyttämässä kännyköitään, ja tiedän niiden lukevan mun kirjoittamia juttuja, oli todella jännittävä! Onneks mulla on ihania ystäviä joiden mielestä en oo nolo, vaan tää ei ollut niille edes mikään yllätys ♡ Mitä kaikkea mun ensimmäiseen blogivuoteen onkaan mahtunut?
Ainakin paljon haaveilua ja materialistisia ihastuksia ♡
Asukuviakin on jonkun verran. Nää asut on suurinpiirtein aikajärjestyksessä ja mun mielestä on tosi hauska katsoa miten paljon niiden laatu on kehittynyt (vaikka ei ne mitään huippumuotikuvia oo vieläkään). Ensimmäiset kuvat otettiin ujosti pimeässä piilossa ihmisiltä, mutta nykyään en enää hirveesti häpeile poseerata keskellä Helsingin keskustaa. Parempien olosuhteiden vuoksi kuvien laatu on paaaljon parempi.
Yksi asia mitä haluaisin tehdä enemmän on DIY-jutut. Mulla on hirmusesti ideoita ja pari keskeneräistä projektia, mutta mistään ei tunnu löytyvän aikaa. Pari juttua oon kuitenkin ehtinyt tehdä. Ja noi Converset on itseasiassa valmiit – postausta tulossa ;)
Mun iso inspiraation lähde on ollu ihana Pinterest ♡
Blogin alkumetreillä aloitettu Vaatekaapit kuntoon -haaste kesti yhteensä kuusi kuukautta. Luon edelleen pääni sisällä tietynlaisia listoja siitä, mitä tarvitsen ja pyrin pysymään kaukana heräteostoksista (joita tosin tulee edelleen tehtyä). Ihan hyvä idea kuitenkin :) Tässä muutama lista:
Ja onhan niitä vaatteita tosiaan tullut ostettuakin, varsinkin silloin kun kävin vielä töissä kokopäiväisesti. Nyt on ihan pakko alkaa hillitä itseäni! Onneksi kirppareita on olemassa ♡
Muutaman kerran olen tylsistyneenä innostunut luomaan virtuaalisia asuja. Tämmösiä on oikeesti aika kiva luoda jonkun tietyn kivan jutun ympärille! Pitäisi varmaan useammin tehdä ostopäätöksiä sen mukaan, kuinka käytännöllisestä vaatteesta on kyse ;) Noi beiget bikerbootsit ostin sillä periaatteella.
Jouluna innostuin sisustamaan ja herkuttelemaan ♡
Vaikka koska nyt en olisi herkutellut..?
Tammikuussa jouduin saattamaan miehen armeijaan, ja edessä oli yhdeksän kuukauden mittainen kärsimys. Varsinkin alussa se tuntui ihan kamalalta. Yksin vietetyt viikot tuntui niin pitkiltä ja viikonloppuna aika ei riittänyt mihinkään. Enkä edes muista kuinka monena viikonloppuna Atte ei oo päässyt lomille, mutta tällöin mä oon itse reissannut moikkaamaan sitä. Ja se hetki kun pitäisi lähteä takaisin inttiin ja hyvästellä, siihen ei totu koskaan. Joka kerta mulla on surullinen ja hölmö olo, kun kävelen kotiin yksinäni ihanan viikonlopun jälkeen. Tänään päiviä on jäljellä enää 22 ja vihdoin tuntuu siltä että ollaan kukistettu inttimörkö ♡ Pian saan muruseni takas kotiin ja voidaan jatkaa siitä mihin tammikuussa jäätiin ♡ Entistä vahvempina tietysti!
Vaatteiden lisäksi oon haaveillut paljon matkailusta ♡
Toukokuun lopussa tapahtui jotain ihanaa ja mullistavaa: me saatiin meidän unelmien asunto, unelmien alueelta ♡ Tää ei olisi voinut tapahtua parempaan ajankohtaan!
Ja sit tulikin KESÄ, mun lemppari vuodenaika ♡ Paljon ihania hetkiä, ihania ystäviä ja lämmintä säätä. Parasta tässä on se, että nyt on elokuun 27. eikä kesä oo vieläkään ohi!
Heinäkuussa perustettiin Ninan kanssa blogikirppis, joka osoittautui ihan mahtavaksi ideaksi. Oon saanut kutistettua mun vaatekaapin sisältöä hirmusesti (=tehnyt tilaa uudelle) ja ostajat on ollut tyytyväisiä :) Ihan tajuttoman iso homma siinä postittamisessa ja muussa kyllä on, pahoittelut jos en aina oo saanut postitettua tuotteita ihan hetkessä! Teen parhaani :) Lisäksi oon kierrellyt koko kesän kirppareilla ja ostanut itselleni ihania ihania uutukaisia ♡
Elokuun alussa kaipasin muutosta ja siirsin blogini tänne Lilyyn. Oon edelleen sitä mieltä että tää oli hyvä idea ja Lily on jotenkin enemmän mun tyylinen paikka ♡
Isoin megajättimuutos on KOULU! Jos on vilkaissut mun aikaisempia postauksia edes vähän, ei oo voinut välttyä siltä tiedolta että opiskelen nykyään. Parin vuoden jälkeen on ihan mahtava istua taas koulun penkillä. Varsinkin kun ei tarvitse opiskella mitään tylsiä juttuja, vaan asioita jotka oikeesti kiinnostaa mua. Voin ylpeenä sanoa itseäni vaatetusalan opiskelijaksi. Tuntuu siltä että oon vihdoin menossa oikeeseen suuntaan elämässä, tää on just sitä mitä mä haluun tehdä ♡
Uus koulu on jo nyt avannut mulle ihan uusia maailmoja ja oon oppinut tajuttomasti uutta. Yks mun elämäni hienoimmista hetkistä oli perjantainen Kaksitvå muotinäytös, jossa toimittiin mun uusien koulukavereiden kanssa pukijoina. Meininki backstagella oli ihan mahtava! Oon niin kiitollinen, että oon päässyt tekemään tollasta upeaa tapahtumaa. Mallien pukeminen oli todella jännittävää ja hektistä puuhaa. Mun malli joutui yhdessä välissä juosta suoraan lavalle ja aika riitti vaatteiden vaihtoon vaan just ja just. Ahh mikä adrenaliinipurkaus! Viimeisen mallin astellessa lavalla, kuulin huudon ”Noniin nyt mennään! Kaikki lavalle!” vastattiin -Ai me vai? ”Tottakai!”. Siinä sitten mentiin lavalle ilman mitään varoitusta, talssittiin jäykkinä pitkä lava päästä päähän ja kiljuttiin kun kaikki oli ohi. Mä niin pelkäsin että kompastun portaissa, kaadun tai tipun lavalta! Ne valot oli niin kirkkaat että en edes nähnyt kunnolla mihin se lava loppui. Ihan mahtavaa. Hymyilin koko loppuillan leveästi ja odotan innolla seuraavaa mahdollisuutta toimia muotinäytöksen avustajana ♡
Nopeasti vierähti ensimmäinen vuosi, odotan innolla seuraavaa ♡
PS. Vanhat postaukset löydät täältä