zombiemum and the tooth fairy

Noni, siitä on taas hetki. Nykyään vaan hetket menee niin nopeaa. 

Meillä tehdään hampaita ja raivolla tehdäänkin. Tuntuu etten ole tehnyt m-i-t-ä-ä-n muuta kun hyssytellyt viimeiset viikot. Ukkeli kun ei oikein suostu nukahtamaan kun noi hampaat ottaa päähän niin urakalla. Ihme vampyyrinpentu meillä, herra meinaa tekee yläkulmahampaitaan ensin. Selväksi käy, ettei pieni mies ole lukenut vauvojen ohjekirjaa vielä ja ei tosiaan tiedä mitä pitäisi kehittää ja milloin 😉

Sisun 4kk mitat oli aika huimat. Jätkällä pituutta 66cm ja painoa kevyet 8,7kg 😀 Tuntuu pikkasen rontata tota ympäriinsä. Turvakaukalon kanssa ukkeli painaa varmaan sen 10kiloa jos ei päällekin. Koira on siis jälleen jäänyt perheen pienikokoisimmaksi. 

Treenaamattomuudestaan ahdistunut äiti-ihminen sai poikansa nukkumaan eilen sadan kyykyn jälkeen. Tänään nukutusoperaatio kesti noin kolme tuntia kaikkineen. Siihen kuului n300 kyykkyä ja 200 askelkyykkyä plus puolen tunnin vaunulenkki (jolloin poika torkahteli). Huomenna varmaan huutaa jalat hoosiannaa. On aika kehittää jotain muutakin kuin vaan käsien lihaksia ja selän jumia tuon toukkamme kanssa.

p.s. viime viikolla oltiin torstaina muskarissa (joka tais olla tylsä kun Sisu sammui istualteen syliin) ja juuri tuon sammumisen takia mennään tälläkin viikolla. On muuten kiva että on joku maksutonkin ”harraste” pienille. Ei ole sitten aina niin pakko mennä ja on helppo päättää menevänsä vaikkei lapsi joka kerta ihan riemusta hihkuisikaan.

Nyt tämä äiti menee nukkumaan jottei unohda esim omaa päätään jonnekin. lupaan palata pian!