Käsi ylös, jonka mielestä koulusta erottamista pitää helpottaa jotta saadaan säästöjä?
19.2. on haastateltu laajasti lapsiasiainvaltuutettu Tuomas Kurttilaa, joka kritisoi hallituksen suunnitelmia tehdä koulujen järjestyssääntöjen teon vapaaehtoiseksi ja kiristää kurinpitotoimia. Kokonaisuus liittyy hallituksen suunnitelmiin keventää kuntien velvoitteita.
YLEn haastattelussa todetaan asiallisesti: ”Kurttila ymmärtää sinänsä säästöjen tarpeellisuuden, mutta hän pitää erittäin huolestuttavana säästää muutama satatuhatta euroa koulutyörauhasta. ”
Kieltämättä, tuntuu aika hullulta viikolla, jona halutaan investoida Talvivaaran kaivokseen 38,5 miljoonaa euroa lisää.
Hallituksen suunnitelmat kurinpidon kiristämisestä kouluissa eivät aiheuta vain kysymystä toimien tarpeellisuudesta, vaan myös vakavan epäilyksen siitä, ettei hallituksen esitysten taloudellisia vaikutuksia edelleenkään arvioida. Koska hallitus ei tässäkään hankkeessa ole julkistanut suunnitelmiaan täysin, on niistä mahdotonta käydä julkista keskustelua. Kuitenkin Kurttila kertoo hallituksen arvioineen, että jos määräaikaista erottamista koulusta helpotetaan, kunnat saisivat vuodesta 2018 lähtien säästöä 200 000 euroa vuodessa.
Käsi ylös, kuinka monen mielestä koulusta erottamista pitää helpottaa jotta saadaan säästöjä kouluille?
Vuonna 2011 uudistetussa lainsäädännössä lisättiin kurinpidollisia toimia. ”SORA-laki” -termillä kulkenut uudistus linjaa mm. ammatillisesta koulutuksesta seuraavasti:
Jos teko tai laiminlyönti on vakava tai jos opiskelija jatkaa 1 momentissa tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä kirjallisen varoituksen saatuaan, hänet voidaan erottaa oppilaitoksesta määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi. 951/2011 35 §
Kuulisin mielelläni, millä tavoin hallituksen mielestä koulusta erottamista pitää helpottaa ja miksi.
Sen lisäksi että homma on hölmöä, siitä aiheutuu paljon kustannuksia. Nuorista kopin ottaminen on yksi kunnan tärkeitä ja vastuullisia tehtäviä. Kunnittain toimissa on vaihteluita ja omia erityispiirteitä. Turussa määräajaksi erotettua opiskelijaa tukee esimerkiksi oma opettaja, opinto-ohjaaja, kuraattori, etsivä nuorisotyö, terveydenhoitaja, vamos-toiminta. Mainitsen varmasti nytkin vain osan toimijoista.
Hallitus kuvitteee säästävänsä 200 000 euroa erottamisen helpottamisella. Asiallisesti hommansa hoitava kunta ei jätä alaikäistä, tai täysi-ikäistäkään koulusta erotettua nuorta oman onnensa nojaan. Asiallinen kunta varmistaa henkilökohtaisen tuen, sillä sitä nämä nuoret tarvitsevat, jotta saavat elämänsä taas hyvälle polulle. Jos opiskelijoita erotetaan enemmän, tarvitaan enemmän tukipalveluita. 200 000 euroa alkaa tuntua aika pieneltä summalta, vaikka se olisikin kaikkien kuntien yhteinen lisäresurssi tukipalveluihin. On myös vaikea hahmottaa, miten koulun talouteen vaikuttaa yksittäisten oppilaiden erottaminen ryhmästä. Toivooko hallitus ehkä että erottamisia tulee koulukohtaisesti kokonaisen ryhmän verran, jolloin säästetään jo henkilöstökustannuksissa?
Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen mukaan tavoitteena on Vähemmän byrokratiaa, enemmän aikaa opettamiseen.
On aika noloa jos että hallitus tarkastelee esitystensä taloudellisia vaikutuksia vain yhden ministeriön näkökulmasta. Kuntapoliitikkona olen jo vähän peloissani, kuinka laput silmillä sitä voi kokonaisuuden osalta mennä. On aika noloa, jos koulujen kurinpitotoimia kiristetään taloudellisista syistä.
Miten noloa, siihen voi valitettavasti ottaa kantaa vasta kun hallitus julkistaa materiaaliaan.