Reissupäivä
Eilen (RV 6+5) oli reissupäivä ja vähän jännitti miten se menee, koska edessä oli pitkä palaveri, juurikaan ilman taukoja. Junamatka menee aina kivasti paitsi tällä kerralla junanvaunu haisi pa***lta koko menomatkan ajan (kiitos VR). Se oli jotain _niin järkyttävää_ että puke-reaktiot olivat koko matkan läsnä. Vaikutti olevan joku suurempikin ongelma, koska haju ei poistunut koko matkan aikana. Vieressä istunut historianopettajatäti päivitteli hajua ja siunaili, että onneksi ei ole kesähelle, mutta minkäs sille teki. 1,5h kärvistely ilman oksentamista, aikamoinen saavutus.
Perille päästyäni päivä oli kiireinen ja juoksin suoraan palaveriin. Siellä meni 3 tuntia ja kesken masua alkoi kipristelemään, mutta jotenkin sain oltua naama peruslukemilla ja hymyiltyä kivuista huolimatta. Onneksi kipu meni kuitenkin ohi pian ohi ja pystyin keskittymään asiaan täysillä. Tykkään asiakastilanteista, kun niissä on niin paljon energiaa ja on ihana nähdä ihmisiä, ideoida ja vielä parempaa kun tehdään onnistuneesti juttuja yhdessä. Toki haastavia tilanteita tulee aina ajoittain vastaan, mutta kun niistä selviää, niin mikäs sen parempaa.
Kävimme Cafe Köket:ssä lounaalla. Jos satut liikkumaan siellä päin, käy testaamassa lounasbuffa. Lounas oli todella hyvä ja niin oli fiiliskin noussut kivasti aamuisesta. Valitsin salaattibaarin, jossa erehdyin ottamaan lohi peruna kananmuna juttua ja juuri kun olin lautaselle sen ruoan saanut heräsi epäilys siitä meneekö se alas. Yllättävää kyllä, ei ollut ongelmaa lounaan syönnissä, joten päivä oli pelastettu. Aamupala meinaan jäi väliin, joten iltapäivällä oli jo kova nälkä.
Reissatessani kuvailen aina iPhonella. Siitä on tullut tapa kun kävelen paikasta toiseen, niin usein se matka menee linssin läpi. Koen, että se antaa sen pienen hetken itselle päivässä, mitä en muuten välttämättä ehdi ottamaan, koska kahvitauot jää usein väliin. Kamerakin kaapista löytyy, mutta sitä käytän lähinnä potretteihin ymv. Jotenkin tuo puhelin on vaan niin näppärä ja mahdollistaa paljon.
Kun pääsin vihdoin kotiin, käytin koiran ja kuvittelin pääseväni lepäämään. No ei se mennytkään niin, vaan äiti tuli käymään <3 siinä sitten istuttiin ja juteltiin muutama tunti. Vihdoin illalla kun pääsin sänkyyn, oli nautinto taattu. Koira vieressä, peittoihin käpertyneenä, Jane the virgin (aivan järjetön telenovela joka silti koukutti :D) Netflixissä pyörimässä. Tervetuloa uni.