Bye Finland and hello Buenos!

Heti alkuun hämmennän teitä, blogin nimi on ”Lozku in Brazil” ja ensimmäinen postaus käsittelee Argentiinan Buenos Airesia, perus settiä 😀 Tästä voi jo päätellä, että hyvin munlainen blogi kyseessä. Tää blogialusta on hyvinkin monimutkanen ja varmaan sais vaikka mitä hienouksia, mut pidän tän tosi simppelinä ja hyvä jos vähän kuvia saan tekstin kera lisättyä, en todellakaan oo mikään ammattilainen näissä ja lähinnä tän tarkotus on päivitellä meikäläisen kuulumisia, hyvinkin rennolla ja yksinkertasella otteella. Mutta itse asiaan eli palataanpa ajassa taaksepäin ja katotaan, mistä se kaikki alkoi…

15.7.2019. Maanantai. Vika päivä Suomessa ja vikat pakkailu sekä rahan vaihdot. Suomesta ei saanu suoraan Argentiinan pesoja, joten vaihoin USA:n dollareita ja Brasilian realeja Jumbon Forexilla. Helppoa ja vaivatonta!
Mun laukku paino  kotona mitattaessa ensin 25kg ja 20kg on Norwegianilla max, joten siitä jo sitte ensimmäisiä neuleita karsimaan (vaikka aattelin aluks et olisin pakannu laukun puolilleen, ajatuksen tasolle jäi…). Iskä ja äiti heitti mut kentälle ja siellä oottiki neljä (!!) mun kaveria, iskäki oli ihmeissään et kuka nyt jaksaa mua kentälle tulla hyvästelee, mut niin vaa nää tyypit jakso, kiitos teille Ellu, Karo, Satu ja Julia <3. Myös mun vaihtokamu Jenna oli siellä, loogista sinäsä kun samaan koneeseen oli tarkotus hypätä. Siinä sit vikoja haleja vaihettiin ja  Jennan kans dropattiin ruumalaukut (20.5kg paino sit mun laukku lopulta) ja mentiin turvatarkastuksen läpi. Ensimmäinen lento oli Lontooseen ja sieltä sitten Buenos Airesiin. Molemmat lennot oli Norwegianilla ja vaikka aattelinki, et tuleeko tylsää Lontoo-Buenos yli 13h lennolla niin yllättävän nopeesti se meni! Lento oli yöllä ja sain onneks puolet ajasta nukuttua, toisen puolen pelasin istuimessa olevaa Trivialia ja surffailin netissä, parasta kun wifi toimi lennolla <3 (ei sillä että siitä riippuvainen ois…)

16.7.2019. Tiistai. Tuleepas päiväkirja fiilis kun erittelee näitä päiviä :D. Aamulla saavuttiin 8 jälkeen Buenosiin (paikallista aikaa, -6 h Suomeen) ja siitä aateltiin ottaa Uber meijän majapaikkaan, mut Uberit ei pääse ihan kentän eteen ajamaan niin olis pitäny kävellä jonkun matkaa, joten päädyttiin sit taksin olevan helpompi ja nopeempi vaihtoehto. Oltiin luettu, että Radio Taxi olis luotettava ja turvallinen, joten hypättiin siihen vaan siitä kentän edestä. Huomaako joku tässä kohtaa, missä meni vikaan? Ulkomailla, tai ainakin täälläpäin, pitäis AINA kysyä ekana hintaa! Kyllähän sitä jälkeenpäin mietti et miksei niin tehny, mut matkaväsymys ja muu paino, niin eihän sitä aina toimi loogisesti. Oli kunnon aamuruuhkat ja liikenne erittäin kaaottista, kaistoilta poikkoiltiin mikä kerettii, eikä matkaa ollu ku n.35 km ja se kesti ainakin tunnin se matka. Perille ku vihdoin päästiin, kuski sano summaks 90 dollaria (n. 80 euroa) ja siinä pyöristy kyl mun ja Jennan silmät. Voiko muka olla näin paljon?! Koitettiin tingata mut eihän se enää auttanu, kuski alko jo hermostua ja eihän se auttanu ku maksaa… Normaalisti se matka olis maksanu reilu 20 euroa ku myöhemmin selviteltiin, eli kyllä taas turisteja vedätettiin, vaikka kuinka piti olla luotettava taksifirma. No, tekevälle sattuu ja tämäkin opettaa jatkossa.

Perille airbnb:hen päästyä meitä oli vastassa majapaikan vuokraemäntä. Olin keskustellu aiemmin kyseisen naisen kans airbnb:n välityksellä, kääntäjän avulla. Livenä oli vähän haasteita kun ei löydetty yhteistä kieltä, onneks saatiin wifi toimimaan niin kääntäjän avulla sitten vaan kaikki käytännön asiat mitä tuli tietää majottumisesta yms käännettiin espanjasta enkuks 😀 Toimii!

Kämppä oli aika pelkistetty ja sisällä oli tosi kylmä, taloja ei samanlailla lämmitetä ku Suomessa ja Argentiinassa on heinäkuussa talvi, lämmintä reilu 10  astetta. Kuitenki kämpän sijainti oli erinomanen, Recoleta oli tosi turvallista ja hyvää seutua. Lähettiin siitä sit pienen koomailun jälkeen kiertelee lähipaikkoja ja mikäs muukaan ruokapaikka se sattukaan näille turisteille sopimaan kun McDonald´s <3 Forexin tyyppi oli Suomessa sanonu, että kyllä USA:n dollarit on käypää valuuttaa Argentiinassa, mut eipä se ihan niin yksinkertaista ollu. Kauhee säätö paljon pesoja tulis antaa takas ja minkä valuuttakurssin mukaa menee ja siinä mun tilauksessa vaan kesti ja kesti, Jennaltakin kerkes jo mennä ruokahalu siinä säätämisen aikana 😀 Mä sain lopulta ateriani ja pesoissa vaihtorahat, mut nopeesti sen jälkeen etittiin valuutanvaihtopiste ja vaihettiin dollarit pesoiks, helpottu elämä huomattavasti sen jälkeen. Unirytmi oli ihan sekasin seuraavat päivät, mentiin nukkuu n.19-20 aikaan ja itellä tuli herättyä siinä aamu 5. Onneks seki ajan mittaa vähä helpottu ja kroppa tottu uuteen rytmiin.

Meijän kämpän lähellä oli kävelymatkan (n. 2km) päässä erilaisia nähtävyyksiä, kuten:

Recoletan hautausmaa. Sinne oli haudattu rikkaimpia ja kuuluisampia paikallisia ja paikka oli täynnä mitä hienoimpia ja modernimpia hautoja. En edes uskalla arvata mitä hautapaikka täällä maksais, saatika kaikki siihen liittyvät rakennelmat. Paikka oli iso ja labyrinttimainen, meillä meni n. 2h kierrellä sitä eikä siltikään keretty joka kolkkaa näkemään kun nälkä jo yllättikin :D Mutta aikaa kannattaa tosiaan varata, siellä oli paljon nähtävää ja ihmeteltävää eikä maksanu mittään! Tässä joitakin otoksia kyseisestä paikasta:

Tämä otos heti sisäänkäynnin yhteydessä.

Noi valkoset on nenäliinoja, monta kyyneltä vuodatettu :O

Useimmat näistä haudoista hienompia ja varmasti kalliimpia ku moni kämppäkin.

Korkeuttakin näillä kujilla riitti eikä ees laskettu montako kujaa oli. Labyrinttimainen tunnelma.

Moni hauta oli kakskerroksinen ja siellä oli useempi arkku. Tässä postauksessa lähinnä kuvia hienoista ja hyvin hoidetuista haudoista, mut näky siellä rikkinäisiä ovia ja tosi karujakin hautoja, jotka oli täynnä roskaa yms. Olis toki niistäki voinu kontrastin vuoks kuvia ottaa, mut me keskityttiin ihailemaan näitä hienosti tehtyjä. Tää oli vähän ku joku ulkona oleva museo, ehdottomasti vierailun arvonen!

Jardín Japonés  – Japanilainen puutarha

Sisäänpääsymaksu oli 150 ARS eli n. 3 euroa. Ei budjettia kaatanu ja oli kyllä näkemisen arvonen! :)

Mä ja Jenna. Jenna on ihan loistava reissukaveri; rento, hauska ja tykätään tehä samoja asioita. SeAMK:ssa ollaan joitain kertoja nähty ja vaihtoprosessin myötä vasta kunnolla tutustuttu ja nyt jo yhtäkkiä ollaanki reissun päällä. On kyllä ollu tosi jees eikä toistaseks oo ollu valittamista, katotaan mikä fiilis loppuvuodesta :D  Ei vais, uskon että huonot jutut on se miks tullaan hyvin juttuun =)

Punanen väri korostu hyvin luonnon keskeltä.

Jenna ihmettelemässä kaloja, niitä kyllä riitti ja ne oli isoja! Vai oliko, onko vain #kalajuttuja? Mene ja tiedä ;)

Itse puisto oli kiva, mut kävin tuolla ravintolassa syömässä ja annos oli tosi pieni ja kallis. Sitä en voi suositella, nälkä yllätti jo uusiks tuolta pois päästessä… :D

Floralis Genérica

Nyt täytyy tunnustaa, et piti oikeen googlaa mikä tän nähtävyyden nimi oli. Iso ja hieno se oli :D Innokkaimmat voi googlailla lisää 8)

La Boca

Tänne nähtävyyteen mentiin bussilla Recoletasta, matkaa oli n. 6km mut siinä oli vähän kyseenalasia paikkoja, niin parempi sit näin. Tähän nähtävyyteen saatiin Krista kans mukaan, joka viettää oman vaihtonsa Buenos Airesissa. Kristalla oli paikallinen bussikortti, jolla leimattiin meijät kaikki kolme. Tiesittekö muuten, et Buenosissa voi leimata korttinsa 50 pesoa (n. 1e) miinukselle? Yks matka makso 20 pesoa, eli pääsee sillä edestakas jonnekki ”luoton” puolella :D. Tää kohde jännitti meitä eniten, sillä perus netin ihmeellinen maailma, oltiin googleteltu siitä kaikenlaista… Kuinka yleisiä taskuvarkaudet ja ryöstöt on, ei olis turvallista edes päiväsaikaan mennä ja että paikallisetki kiertää sen kaukaa. Tietenki hyvä olla varuillaan ja päivällä meki tänne mentiin (kuten kaikkialle muualleki), mut ei meillä ollu mitään ongelmaa minkään kanssa. Paljon oli toki porukkaa mut hyvin sinne mahtu mukaan ja vielä jotain ostoksiakin tehtiin, ihan yhtä turvallista kun muuallakin meijän käymissä paikoissa :) Tässä kuvia La Bocan ihanista värikkäistä taloista:

Täällä oli pieniä kojuja, joista ostin vähän matkamuistoja, mm. Argentiinan ja Brasilian liput haalarimerkkeinä, pääsee Suomessa sitten ompelutalkoisiin :D Muutamalle onnekkaalle tarttu tuliainen matkaan mukaan, pidetään jännityksessä keille ;)

Muutama koiruli.

Ja kissa. Kato gato! Kyllä sitä viikossa espanjaakin oppii ;)

Huh tuleepahan pitkä postaus, viimeks kouluaikana kirjottanu näin paljon :D Tsemppiä, jos joku on vielä linjoilla täällä asti. Näihin nyt kiteytän Buenosin kuvat ylläoleviin ja koitan saada sanallisesti kuulumiseni kerrottua. Vaikka nähtävyyksiä tuli kierreltyä, otettiin myös ihan iisisti ja nautittiin siitä, ettei oo kiire minnekkään. Kampaajallakin kävin, raidat ja leikkaus makso vähän reilu 20 euroa eli halpaa oli! Ja lopputuloskin hyvä, kielimuurista huolimatta sain mitä halusin :D Syötyä tuli missä milloinkin ja drinkkejäkin nautittiin, pääosin liikuttiin päiväsaikaan 12 eteenpäin ja joskus 18 jälkeen oltiin jo usein kämpillä. Eksyttiin ekoina päivinä kun navi toimi vähän huonosti ilman nettiä, muuten ei haitannut, paitsi yhtenä iltana. Klo 18 jälkeen kun käveltiin pois päin väärään suuntaan keskustasta, niin hieman kuumotti. Teitä oli suljettu ja poliisipartioiden aseistus vaan kasvo kortteli korttelilta, onneks siinä vaiheessa tajuttiin kääntyä takaspäin ja lähimmästä Mäkkäristä / Burger Kingistä wifi hetkeks päälle ja uudestaan navigoimaan. Oltiin kävelty ihan eri suuntaan ku olis pitäny (suunnistus ei tosiaankaa oo oma vahvuus…) Mitään ei tapahtunut, mut en suosittele harhailemaan laitakaupungilla, kyllä ainaki meitä vähän kuumotti et mitähän oikeen tapahtuu ja miks tiet oli suljettuna yms. Koitettiin googlailla muttei mitään löytynyt, en sitte tiiä kuinka yleistä on vaa pistää tiet sulkuun iltasella.

Kaupunki (varsinkin Recoletan alue) oli muuten turvallista ja tuli paljon käveltyä. Käteistä käytettiin joka paikassa ja kerran ku olin ruokakaupassa maksamassa ostoksia kortilla, kysyttiin henkkareita samalla. Vaikka ei ollu alkoholijuomia tai tupakkatuotteita tms mikä olis vaatinu papereita, yleisesti vaan kaikilta kysyttiin niitä, jotka kortilla makso. Ilmeisesti estää korttien väärinkäytön. Eihän mulla toki ollu mitään mukana ja käteistäki vähemmän ku ostokset makso, siitä vaan sitte karsimaan niitä ja myyjä näytti vähän kiukkuselta, hupsis =D Ja muutenkaan kortin varaan ei paljoo kannata laskee, lähtöpäivänä olin jo tuhlannu melkeen kaikki pesot ja olin luottanu, et saisin Uberin kentälle. Uberin sain tilattua aamu 5, mut kuski ku kuuli mihin oon menossa, kääns se google-kääntäjällä, ettei voi ajaa kentälle kun ei pääse tulleista läpi ja jotain. No eipä siinä, sit viitoin ohi ajavan taksin ja sanoin lentokentän määränpääks. Se nyökkäs ja laskimen avulla kysyin summaa. Sekin oli ihan ok (paljon vähemmän ku tultaessa…) ja sit kysyin, voinko maksaa kortilla. Sehän ei käyny, ainoostaan käteisellä. Aamu 5 ei oikeen pääse rahaa vaihtaa, onneks Jennalla oli sen verran vielä pesoja niin sain lainattua (ollaan kyllä mietitty mitä mulle olis käyny jos ei olis ollu… :’D) ja pääsin sit onneks kentälle. Jenna oli päivän kauemmin Buenosissa vielä, joten jos joku ihmettelee miksei menty samaa matkaa. Kone lähti loppujen lopuks 3h myöhässä, tästä oli tullu sähköpostiakin, mut en oikee ottanu siitä niin selvää ja Buenosin lentokentän nettisivuilla näky se alkuperänen lähtöaika niin menin sen mukaan. Mikäpäs se kentällä hengata ja syyä aamupala rauhassa :D Vaihoin konetta Paraguayssa ja pääsin lopulta Curitibaan, mun omaan vaihtokohteeseen. Siitä lisää seuraavissa postauksissa, adios!

<3: Lozku