Suomi vs Brasilia

Hola amigos!

Taas on hetki vierähtänyt ja kiirettä pitänyt mut nyt vihdoin sain aikaseks kirjotettua Suomen ja Brasilian eroista. Brasilia on toki iso maa, ja varmasti joku toinen vois kuvailla sitä ihan erilailla riippuen missä on ollu tai mitä tehny, mut tässä nyt mun näkökulmasta omia henkkoht mielipiteitä. Kysyin teiltä ideoita, mistä voisin kirjottaa ja rohkeimmat uskalskin niitä heitellä, joten vastaan tässä samalla teijänkin kysymyksiin! 😉

Eli mennään sitten eroihin, hyviin ja huonoihin puoliin ja mitä ikävöin Suomesta. En tiiä miten mun ajatuksia sais loogisesti järkeiltyä, mut koska eipä aikasemmatkaa postaukset sen loogisempia oo ollu, niin mennään samalla sekalaisella meiningillä 😀

Mitä ikävöin Suomesta?

– Ekana tietenkin ihmisiä; oon tottunu näkemään paljon kavereita, joten sen huomaa täällä ollessa miten haluais vaan päästä viettää niiden kans aikaa. Vaikka onki saanu uusia kamuja niin ei ne silti korvaa vanhoja <3 Ja vaikka voikin soitella videopuheluita ja somesta näkee kuulumisia, niin ei mikään korvaa niitä aitoja näkemisiä ja tekemisiä, mitä oon tottunu kamujen kans tekemän. Myös perhettä ja ehkä ihan ihan vähän poikaystävääki on ikävä.. ( 😀 ) <3

Loogisuus, säännöt ja aikataulut. En ois koskaan uskonu kaipaavani näitä. Yleensä enempi heittää vitsiä ”Sääntö-Suomesta”, mut kun oot maassa missä toimitaan vähän niin ja näin, niin kummasti huomaan niiden sääntöjen olevan suurimmaks osaks omaks parhaaks.. 😀 Tästä aiheesta sais varmaan kirjotettua omanki postauksen, sillä ihmeteltävää on riittänyt.. 😀 Mut annetaan pari esimerkkiä; meillä koulu alko lukkarin mukaan klo 7.50, arvatkaa monta ihmistä oli sillon paikalla? Tasan 3 suomalaista. Opettajatkin tuli millon huvitti, yleensä ehkä n. klo 8.10. Eikä ollu mitään satunnaisia myöhästymisiä, vaan kulttuurisia asioita, et kunha on vähän sinnepäin niin se on ok.. 😀 Ja kaverin joutuessa sairaalaan sanottiin, että lääkäri tulee ottamaan testit klo 12. Sit sanottiinkin et eiku se tuleekin klo 17. Että kärsivällisyyttä on koeteltu enkä oo ainakaan löytäny mitään loogista syytä, miks näin tapahtuu. Myöskin shoppailureissut on ollu välillä aika tuskaa, sillä kassalla olevat myyjät saattaa jutella vaikka kuinka kauan keskenään (?!). Ei oo samanlaista ajattelutapaa, et asiakkaan aikaa arvostettais. Palvellaan ku jaksetaan.. 😀

– Ruokaa ja ennen kaikkia H E R K K U JA ! Mikään ei voita sipsiä & dippiä, irttareita eikä salmiakkia ja mitä kaikkia näitä nyt on. Ei Kotipizzan kotzonea tai Pancho Villan hamppareita. Ja yhelle vaihtarikamulle selitin innoissani kauppojen salaattibaarista eli jopa sitäkin on ikävä 😀 Ja marjoja! Ja kauramaitoa kahvin kans, täällä se ei ollu toimiva yhdistelmä, sillä se kauramaito maistu ihan eriltä. Ja ylipäätään Suomessa on niin hyvät valikoimat ja ehkä sekin auttaa ku ymmärtää, mitä pakkausselosteessa lukee.. 😀 Mutta joo, erona ulkomailla asumiseen vs lomailuun, niin lomalla ei oo niin justiinsa vaikkei kokkailiskaan ja voi syyä huoletta ulkona, mut 5 kk aikana ulkona syöminen voi käydä kalliiks. Vaikka otinkin koulussa kokkikurssin niin silti oon kokkaillu aika ykspuolisia ja helppoja ruokia kämpillä.. 😀

– Ikävä myös Suomen ihania brunssipaikkoja, täällä on kans kyllä buffetteja mut ei ne silti oo sama asia. Ne on enempi lounaspainotteisia, mut ite tykkään et voi varata pöydän ja sit vaa ajan kanssa saa nauttia brunssin antimista 😉  Ja buffetitkin toimii vähän erilailla, maksat annoksesta usein joko X summan tai sit menee ruuan painon mukaan. Kun Suomessa maksat X summan ja saat syyä sillä niin paljon kun haluut (tulipas tähä kirjottaessa ikävä kaikkia sushibuffia..<3).

Vapautta. Vaikka tää maa onkin tuntunu yllättävän turvalliselta, niin eihän tätä voi samanlailla Suomeen tietenkään verrata. Suomessa voi liikkua ihan vapaasti oikeestaan kellonajasta ja paikasta riippumatta tai en oo siellä pelänny kävellä öisin baarista kotiin. Täällä se on aina otettava Uber ja muutenkin vähän katottava, missä liikkuu.

Kommunikointia omalla kielellä. Kun täällä englannin taso on mitä on.. 😀 En ees pysy laskuissa, montako kertaa on saanu hokea, etten puhu portugalia. Ja vastaavasti nää sanonu, ettei puhu englantia. Rauhassa saa ainakin Uberissä istua.. 😀 Elekielellä pärjää toki pitkälle ja ihan tavalliset päivittäiset asiat hoituu, mut mitä tahansa ”erikoisempaa” jos on pitäny tehä, niin ei oo ollu helppoa. Esim käydä kampaajalla, ei ihan ollu vaan ”latvojen tasotus” kun lähti puolet hiuksista pois. Ei sekään onneks maata kaada eikä nyt mikään iso murhe, mut tällasena esimerkkinä vaan ja täällä oonki tottunu ajattelumalliin ”sitä saat mitä et tilaa”. Ja onneks mut on varustettu niin suurella määrällä huumoria, että kyllä aina näistä tilanteista on selvitty, asenteella taas jälleen kerran 😉

– Niinkin ehkä pieneltä kuulostava asia, mut se, kun saa laittaa wc-paperia pönttöön 😀 Täällä kun ei saa niin wc-roskis täyttyy aika tiuhaa tahtia. Plus paperit on paljon ohuempia eli jopa Lambia on tullut ikävä <3

Lämmitystä taloissa. Suomessa vaikka oliskin kylmä ulkona, niin sisällä on sentäs lämmin. Täällä ei mitään lämmityksiä tunneta, se on vaa puettava sen mukaan että tarkenee sisällä.. 😀 Eli jos suosii enempi Airbnb:tä, niin kannattaa pakata lämpimää vaatetta, että tarkenee sisällä vaikka olis kuinka lämmin ulkona 😀 Ja myös pyykinpesu lämpimällä vedellä! Näiden pesukoneet toimii kylmällä vedellä, ihmettelinki eka miksei näy missä asteessa pesee ja sit tajusin, et eihän se vesi lämpee.. 😀 Ihan ok puhdasta silti tullu, eikä varmaan sais valittaa, kun sentäs oli pesukone meijän Airbnb:ssä. Mut kyllä silti Suomessa saa puhtaampia vaatteita koneesta ja tahrat lähtee, täällä vaan osa tahroista lähtee.. 😀

– Tää ei ollu niin paha ongelma Curitibassa, mut ainakin Salvadorissa liikenne oli aivan j ä r k y t t ä v ä ä. Sekä lentokentältä hotelliin, että paluumatkalla takas kentälle sai pelätä henkensä edestä. Annoin myös molemmille kuskeille huonot arvosanat (yleensä annan aina 5), joten sen eron todellakin huomas. Toki siellä ihan kaikki ajo miten sattuu ettei vaan nää tyypit mut siltiii not good. Mut Brasilia on niin iso maa, että tänkin sisällä on niin erilaisia kulttuureja, joten ei voi automaattisesti sanoa, onks vaikka liikenne hyvää vai huonoa. Missään kaupungissa en siltikään mielellään ite ajais, sanotaanko näin 😀 Ja Riossa vedettiin kans huolella punasia päin, enempi sääntö kun poikkeus. Mut Salvadorin jälkeen ei muissa kaupungeissa oo pelottanu Uberissä ollessa, et kaippa seki anto sit oman näkökulmansa asiaan 😀 Ja ruuhkia on kyllä paljon. Varsinkin Riossa ja Florianópoliksessa, parhaillaan Florianópoliksessa meni 8 km matkaan 1h 40min. Eli jopa kävellen olis ollu nopeemmin perillä. Et varsinkin jos on menossa lentokentälle tai muualle tärkeeseen niin kannattaa huomioida tää 😀 Riossakin kannattaa varata aikaa ruuhkan varalta, eikä tehä liian tiheeseen tahtiin matkasuunnitelmia. Omalla kohalla kohde per päivä on ollu toimiva ratkasu, ei oo kiire seuraavaan paikkaan hahhah 😀

Brasilian hyvät puolet

Uber!! En tiiä voiko tätä tarpeeks korostaa 😀 Varmaan joka postauksessa on maininta, kuinka sitä on tullu käytettyä. Se on edullinen ja niitä on saanu aina mihin kellonaikaan vaa. Ainoostaan Morreteksen reissulla oli haasteellista, mut se nyt olikin pieni paikka. Eli kaikissa vähänkään isommissa kaupungeissa se kyllä toimii ja on päässy lentokentille ja sieltä pois (tää erona esim. Argentiinaan, missä Uberit laittomia eikä ne saa ajaa kentälle asti).

Ihmisten auttavaisuus ja avoimuus. Kysyit mitä tahansa asiaa, niin aina apua on saatavilla. Tätä kysyttiin et mitkä kulttuuriset piirteet on parempia niin ainakin tää on yks iso asia 🙂 Kun kysyin, missä yks bussiterminaali sijaitsee, niin paikallinen ohikulkija käveli mun kans sinne 😀 Ja koulussa kun kysyin yhestä ruokapaikasta haarukkaa ja veistä, ei se työntekijä ymmärtäny mun kysymystä, mut myöhemmin paikallinen tyttö, jota en ees eeltä tuntenu niin toi ne mulle. Eli täällä ei oo semmosta ”ei oo mun asia” -ajattelutapaa, mitä valitettavasti Suomessa näkee. Ja ylipäätään täällä ihmiset on positiivisempia, näkee paljon naurua ja hymyä eikä valiteta pienistä asioista. Toki kun en osaa kieltä niin mistäs mä tiiän vaikka valitettaiskin, mut ainakin kaikki eleet yms. viittaa siihen suuntaan, et ihmisillä on enempi hyvä kun huono olla 😀

Edullinen hintataso. Oon ihan yllättyny, miten rahaa kuluu paljon vähemmän. Reissaamiset toki vie rahaa, mut jos puhutaan ihan normielämisestä. Bussi maksaa n.1e ja Uberitkään ei oo montaa euroa, riippuen toki matkasta, mut sellaset 3-4km maksaa  ehkä n.1,5e että siitä kun laskee niin.. 😀 Ja bussit kauemmaski on edullisempia, mitä Suomessa. Lentojakin saattaa saada edullisesti, mut ne ei automaattisesti oo halpoja. Ruoka ja ulkona syöminen on edullista, samoin drinkitkin. Parasta oli keskiviikon opiskelijatarjous Janelassa 2 Moscow Mulea 20 realia (n. 4e). Hyvin maistu 😉

– Ja toki yks syy miks valitsin Brasilian syksyn vaihtokohteeks: sää on parempi, mitä Suomessa. Vaikka sateita mahtu tähänkin 5 kk sisään, niin silti lämpöä ja aurinkoakin riitti. Eli ihan mukavan rusketuksen kans saa palata Suomeen ja toivoa, että pahin pimeys olis jo poissa. Talvi on jees, jos on lunta ja aurinkoa, pimeys ja sateet ei oikein nappaa.. 😀 Mut oon kyllä silti niin kesäihminen, että mielelläni tän lämmön toisin mukanani.

Leffateatteri! Ai että mä tykästyin Cinèpolikseen <3 Sai säädellä penkin asentoa ja tilattua leffasaliin ruokaa, mikä voiskaan olla täydellisempää! Ja mun ykköslemppari oli popcorn mix, puolet suolaisia ja puolet makeita poppareita 😉  Otettiin Jennan kans kerran viltitkin mukaan ja se oli ihan 5/5 😀 Ja tällanen lysti maksaa puolet vähemmän, mitä Suomessa perus leffalippu (ainakin Finnkinon hintoja jos vertaa).

Tää onki yllättävän vaikeeta miettiä näinki isoa kokonaisuutta, sillä jostain reissuista on helpompi kirjottaa vaan millon teki mitäkin 😀 (Karokin varmaan tykkää näistä kun on aikataulujakin mainittu 😉 ). Joten en varmana saa kaikkia ajatuksia tähänkään tiivistettyä. Mut ainaki joitain, mitä nyt päällimäisenä tulee mieleen.

Yks kysymys oli liittyen Brasilian ruokakulttuuriin ja siihen vastauksena, et lihaa syödään PALJON. Näille on tyypillistä järkkäillä Barbeque-juhlia, missä tarjoillaan lihaa. Ite kun en punasta lihaa syö, niin vaikea sit tähän ottaa kantaa, et millasta oli. Huhupuheiden perusteella kyllä ihan maistuvaa 😛 Ja kokkikurssillakin lähes aina kokkailtiin liharuokia, toki oli muitakin, mut sen suosion selkeesti huomas. Ja no omana kokemuksena täältä kyllä löytyy ruokaa kaikille, oli mikä tahansa erikoisruokavalio. Ite tykästyin susheihin ja niitä tuli syötyä paljon. Ei ihan vastaavasti löydy kasvis- tai vegaanipainoitteisia ruokapaikkoja, mitä esim. Suomesta. Kyl niitäkin varmasti on, muttei samanlailla oo tullu vastaan.

Brasilian Top 5 asioista kysyttiin myös ja niitä on vaikea listata, mut koitetaan 😀 Ei tuu missään järkässä (eeeipä):

  • Sää
  • Uber
  • Ihmiset
  • Edullisuus
  • Paljon nähtävää & koettavaa!

Yhtenä kysymyksenä oli kans, et onko pelottava paikka asua? No lyhyesti ja ytimekkäästi: Ei. Mutta muistan kyllä ne ekat päivät ku olin aivan paniikissa. Ja varsinkin, mitä oli lukenu netistä ja miten varoteltiin busseista ja bussiterminaaleista. Ja no oikeestaan kaikesta.. 😀 Mut parempi olla varuillaan, kun että lähtis vaan ihan ”takki auki”. Mä en ite kohdannu mitään vaaratilanteita tai sen suurempia ongelmia. Ja kuvia otin varmaan joka päivä ja kaikkialla, ettei senkään puolesta mitään ongelmaa. Saatto varmaan olla tuuriakin matkassa, plus aina kyllä iltasin kuljin Uberillä, joten ehkä sekin autto, ettei vaan haahuile pimeillä kaduilla. Maalaisjärjellä selviää kyllä pitkälle, se on mun neuvo!

Tähän postaukseen ei nyt pahemmin kuvia tullu, mut niitä on luvassa seuraavissa postauksissa sitten 😉 Yks viikko vierähti taas Riossa ja tällä hetkellä oon Perussa. Suomeen palaan jo ens viikolla (!!) – härrekuud! Mutta palailen kun taas ehdin, siihen saakka hyvää joulun odotusta kaikille, jotka tätä blogia on jaksanut lukea 😀

Lozku

 

Kulttuuri Oma elämä Matkat

#Folianopolis2019

Ciao!

Viime vklp (14-17.11.2019) tuli oltua 3 päivän karnevaaleilla ja koko tää viikko on menny niistä palautuessa.. 😀 Mut hauskaa kyllä oli, tää mummokin jakso bailaa! Somessa voit seurata #folianopolis2019 paremmin meininkejä jos kiinnostaa 🙂

(Kansikuva, tähän hetkeen oli yllättävänkin pitkä ja työläs matka..)

Sitähän vois helposti erehtyy luulemaan, et senku vaa varaa liput ja menee sinne. Tuli taas muistutuksena, miten Suomessa asiat hoidetaan vaan niiiin paljon helpommin…

Varattiin jo liput hyvissä ajoin netistä, lähin tänne kahen muun vaihtarin kaa, Lisan (saksalainen) ja Laulitan (ranskalainen). Samoja tyttöjä, joiden kans olin vklp-reissulla Morreteksessakin lokakuussa 🙂 Eli hyvällä ja tutulla kokoonpanolla lähettiin!

Liput piti tietenkin varaa portugalilaiselta sivustolla, mut se alkaa jo olee tuttua. Jotenkin onnistuin klikkailemaan oikeita kohtia ja sain ku sainki lipun mun sähköpostiin 😀 Wuhuu! Kumminkin ku lähtöpäivä läheni, niin kyseinen lippu piti muuntaa viralliseks pääsylipuks. Eli piti vaan kirjautua omalle sivulle ja muuntaa se niin, et siihen tulee viivakoodi, joka luetaan portilla. Noh ,en aluks ees päässy omille sivuilleni ja 3.kerran ku vaihoin salasanan ni lopulta tuntien taistelun jälkeen pääsin. Tuli ikävä Suomea, missä liput tulee jo alunperin viivakoodi / QR-muodossa… (täällä todellakin oppii, ettei MITÄÄN kannata pitää itsestäänselvyytenä.. 😀 )

14.11.2019 Torstai

Lähtöpäivä. Käytiin tulostaa liput vielä varmuuden vuoks koululla. Bussi lähti klo 13 ja siinäkin oli sama homma, oltiin tilattu lippu netistä mut se piti käydä vielä muuntamas sellaseen muotoon, et sillä pääs bussiin. Koska kukapa ei tykkäis ylimääräsestä säädöstä 🙂 🙂 🙂

Tässä esimerkki kuvan avulla, koska kaikkiahan tää kiinnostaa.. 😀 Mut siis miks tulee ees tämmönen lippu sähköpostiin ja vois tostakin luulla et toi lippu aukeas mut eheei, pitää mennä ton bussiyhtiön tiskille jonottaa et joku työntekijä näppäilee lipun numeron ja sillä pääset porteista eteenpäin.. 🙂

Mentiin tiskille jonottaa 12.45 ja oli vähän kuumottavaa, et kerkeekö vartissa saada lipun. Suomessa siihen olis menny 5min mut täällä kun toiminta ei oo kovinkaan nopeeta niin.. Saatiin liput 12.59 ja juostiin bussiin, toihan se kivaa pikkujännitystä heti lähtöönkin.. 😀

Ja sitten bussilla Curitibasta kohti Florianópolista! Matkan piti kestää 5h30min, villejä veikkauksia kestikö..?

Sää oli huono ja ruuhkaakin oli ihan kivasti. Bussimatkaan meni lopulta 9h ja kun et ollu aamulla syönykkään, etkä ehtiny ostaa matkalle mitään evästä niin nälkä kyllä pääs yllättää. Uberillä meijän hostelliin ja Uber Eatsillä ruokaa, nää palvelut on onneks pelastus täällä <3

Meijän hostelli sijaitsi vähän kyseenalaisella paikalla, sillä yleensä favelat on rakennettu ylämäkeen. Oishan sitä vähän tarkemmin voinu kattoo, miltä alueelta varailee ja ehkä se halvin on sit just tämmöseltä alueelta.. 😀 Mut ei meillä mitään hätää ollu (älä huoli Teija, all good!), hostelli oli tosi pelkistetty ja ainakin oli katto pään päällä ja sänky, missä nukkua, niin se riitti 😀 Välillä näitä budjettimatkojakin!

Nopeet laittautumiset ja sit kohti karnevaalipaikkaa. Saatiin 3 eri paitaa, sillä jokaselle päivälle oli oma teemaväri:

Ekan päivän väri oli sininen 🙂

Pitihän sitä myös hankkia hienot kupit, mistä juoda 😉

Harmi kun en saa videoita liitettyy tähän, ne tois paljon enemmän tunnelmaa ja fiilistä. Mutta pointtina; menoa ja meininkiä ja ennen kaikkea ihmisiä riitti 😀 En oo koskaa ollu missään näin valtavassa ihmismassassa. Karnevaaleilla kiers aina kerrallaan kaks rekkaa ja ihmisiä tanssi niiden katoilla, vieressä, edessä, takana.. 😀 Ja yks suuri ero Suomen festareihin verrattuna; joka päivä oli ainoostaan kolme eri artistia. Eli ne soitti monta tuntia per artisti ja tapahtuma alko joka ilta vasta klo 21. Ja en tiiä monelta loppu, me luovutettiin joskus 4 aikaan aina.. 😀

Perjantai 15.11.2019

Päivä lähti käyntiin ihanalla piknikillä 🙂

Kun meet nälkäsenä kauppaan ja tekee mieli ostaa kaikkea.. 😀 Tuttua?

Oli ihana vaan istua tossa nurmikolla ja chillailla. Tosiaan ku karnevaalit alko vasta illalla niin oli koko päivä aikaa 🙂

Ilta meni etkoillessa ja juoruillessa kaikesta maan ja taivaan välillä, on kyl ollu kiva huomata miten oma enkku on kehittyny täällä! Ei välttämättä akateemisesti mut tämmösissä vapaa-ajan jutuissa.. 😀

2. päivän väri oli keltanen. Ja no sama meininki jatku kun ekanakin päivänä, tanssimista ja mukin täyttämistä.. 😀

Ja tietenkin rekan vierellä kulkemista! Kukahan senki on keksiny 😀 JA AINIIN!! Se, mikä jälleen kerran on Suomessa paremmin; tapahtumissa saa yleensä RUOKAA ostettua. Täällä ei, sit piti poistuu alueelta jos tuli nälkä. Ei näitä voi varmaan ihan suoraan festareihin verrata, mut kumminkin Suomessa toimii hyvin tapahtumissa ruokapuolikin. Ai että, ootan jo ens kesän festareita tutun musiikin ja ruuan parissa <3

16.11.2019

Lauantaina otettiin Uberin rannalle. Uberit oli normaalia huomattavasti kalliimpia tänä ajankohtana, joten otettiin lähimmälle rannalle kyyti. Florianópolis on muuten tosi kaunis rantakaupunki (tai oikeestaan iso saari), et siellä on rantoja joka lähtöön!

Me tultiin tämmöselle kun Santo Antônio de Lisboa. Aika pieni ranta, mut kyllä siellä kelpas makoilla ja toipua.. 😀

Tää muistutti tosi paljon Ilha do Meliä – tuli oikeen kaipuu sinne <3

Ihania pikkukujia täälläkin, kelpas kierrellä 🙂

Ja täältä sai parasta jääkahvia! <3 Joka tosin maistu ihan pirtelölle mut sehän on vaan hyvä bonus 😉

Täällä vietettiin koko päivä ja taas illaks kohti hostellia. Siellähän meitä ootti pikku jekku, hostellin pitäjä oli vieny meijän alottelujuomat.. 😀 Laitettiin viestiä, et missä meijän pullot on, niin vähän ajan päästä se toi ne nolona meille ja sopers jotain ”luulin, et ne oli roskia”. Kun se siivos siellä päivittäin ja eipä siinä, mut jos on selkeesti pulloissa vielä juomaa jäljellä, niin ei niihin pitäis koskea. Ja jos oli kerta luullu, et ne on roskia, niin sehän olis sit kaatanu ne juomat veks? 😀 Eli selkeesti odotti, huomataanko et ne oli viety ja kyl jos kaks (2) litran pulloa viedään niin on aika ilmiselvää.. 😀 Mut nää on näitä, onneks sit saatiin ne lopulta ja siitä alkokin juomapeli ”En oo koskaan..” Hauskaa oli ja salaisuuksia puolin ja toisin paljastu 😉

Oli myös niin hauskaa ja niin kiire näköjään etkoilla, et meikä unohti meikata 😀 Noh eipä kait siinä.

Otin 10 realilla (parilla eurolla) tämmösen maalauksen käteen ja se kyllä pysy koko illan. Täytynee oppii väsää tällasia itekin 😉

Saman tyyppisiä kuvia on joka päivältä, joten en niitä sen enempää spämmäile tänne. 3 päivää jakso just ja just, jalat oli kyllä kipeet tän jälkeen ja valkoset lenkkarit ei enää nii valkoset, mut pääasia et hauskaa ja unohtumatonta oli! Kiitokset karnevaaleille ja hyvällä seuralle <3

Sunnuntai oli kans yhtä tuskaa bussimatkan kans, sillä se kesti taas saman 9h. Illalla ootti vielä kouluhommatkin, mut kaikesta sitä aina jotenkin selvii (asenne asenne).

Viimisiä Brasilia-päiviä enää jäljellä, sillä tasan 2 vkoa Peruun :O Apua, vastahan tänne tuli! Sitä ennen koitan saada väsätyks Suomen ja Brasilian eroja ja jos teillä on mitä tahansa ideoita mistä voisin kertoo, niin saa laittaa viestiä tulemaan! 🙂

Lozku

Kulttuuri Oma elämä Matkat Tapahtumat ja juhlat