Iltasatu

Lapsen ja vanhempien välinen varhainen vuorovaikutus on lapsen kielen- ja puheenkehityksen perustana. Lapsen kieli ja puhe kehittyvät kun hänen kanssaan ollaan, jutellaan, häntä kuunnellaan ja hänelle vastataan. Lukeminen tukee kielen- ja puheenkehityksen lisäksi myös mielikuvitusta ja tunteiden käsittelyä. On todettu myös myöhemmän koulumenestyksen olevan parempi niillä lapsille,joille ollaan luettu. Muita lukemisen tuomia positiivisia tekijöitä ovat paremmat yöunet, keskustelutaitojen lisääntyminen,rauhoittuminen, ongelmanratkaisutaitojen kehittyminen, lukemisen jääminen aikuisuuteenkin, tieto, tunnetaitojen kehittyminen jne.

Lukeminen kannattaa ottaa osaksi omaa arkea, määrittää sille aika ja mahdollisesti myös paikka. Perheelle voi asettaa tavoitteita ja vaikka palkitsemis-tarra -metodilla kerätä tarroja luetuista kirjoista. Seitsemän kirjan jälkeen voi olla joku palkinto koko perheelle. Palkitsemis-tarrapohjien teko voi olla jo itsestään hauskaa puuhaa, jo se voi innostaa lasta kirjojen pariin. Voitte myös tehdä oman kirjanmerkin.

Kirjoja voi ja kannattaa soveltaa lapsen ikä- ja kehitystason mukaan. Kaikkia sivuja ei ole aina pakko lukea, kuvista voi etsiä asioita, voitte vuorotellen kertoa kuvien perusteella tarinaa tai keksiä sivujuonen oikean tarinan taustalle kuvan perusteella, vaihtoehtoja on monia! Hyviä vinkkejä ja tietoa lukemisesta löytyy täältä.

Kumma-kustannus lähetti meille paketin, joka sisälsi mm. Leena Mäkisen, Anne Suvannon ja Soile Ukkolan tänä vuonna julkaistun teoksen MITÄS NYT EETU JA IITU? Kirjan ajatuksena on kehittää lapsen kerrontataitoja, tukea lapsen päättelyä ja sosioemotionaalisia taitoja, vahvistaa lapsen ja aikuisen vuorovaikutusta, sekä mm. harjaannuttaa kuuntelemaan keskittymisen ja kuullun ymmärtämisen taitoja.

Kirjassa on paljon tietoa aikuiselle niin kerrontataidosta, kuin ylipäätänsä lukemisen hyödyistä.Kirjassa on vinkkejä miten sitä voidaan hyödyntää ja lisäksi lopussa on tunnekortteja, peli ja paperinukkeja leikattavaksi. Ina Majaniemen kaunis, ilmeikäs ja tarpeeksi simppeli kuvitus mahdollistavat lapsen ymmärtämisen, mahdollisuuden ihmetellä ja pohtia.

Kirjassa on kolme tarinaa. Tarinoiden alussa on johdanto niihin, mitä on tapahtunut, sitten tarina alkaa useammalla kuva-aukeamalla. Jokaisella aukeamalla on ainakin yksi kysymys tilanteesta. Kannattaa keksiä omia kysymyksiä tai pyytää lasta etsimään aukeamalta tiettyjä asioita. Tarinan lopuksi on erilaisia harjoituksia mitä kannatta tehdä, esimerkiksi piirtämis- tehtävä. Tämän jälkeen on vinksinvonksin -aukeama, jolta etsitään hassuja asioita. Kirjassa käsitellään paljon tunteita; miltä jostakin ihmisestä tuntuu erilaisessa tilanteessa. Nämä pohdinnat auttavat ja tukevat lapsen empatia-taitojen kehittymistä. Tarinat kulkevat syksystä kevääseen, joten varhaiskasvatuksessa tai koulussa voi kirjan ottaa koko kaudeksi projektinomaisesti käyttöön.

Me teimme tänä iltana selkeän jaon, koululainen luki minulle johdannon ja sitten yhdessä pohdimme kuvien avulla tarinan jatkumoa.

Kurkkaa leikkipuun Instagram-sivu, sinne ilmestyy pian arvonta, jossa voit voittaa kirjan omaksi 🧡

Perhe Lapset Vanhemmuus Kirjat

Mustikkapiirakka

On heinäkuu.

Vihreätakkinen pukee saappaitaan, hymyilee Sinitakkiselle ja ampaisee ovesta ulos. Ovi pamahtaa, mutta aukeaa taas pian, purkit unohtuivat.

Metsä lähestyy. Sinitakkinen hyppää keskisuureen lätäkköön. ”Kivaa!” Hän huutaa ja ryntää seuraavalle lätäkölle. Aikuinen muistuttaa autotiestä. Katse nousee, mutta laskeutuu jälleen, jotta tähtäys lätäkköön olisi oikea. Saappaaseen meni vettä, ei haittaa, nyt on kesä.

Metsässä on märkää, ei haittaa, onhan nyt kesä.

Heti löytyi suuria, kypsiä mustikoita. Vihreätakkinen kerää suuhunsa monta, huulet värjääntyvät, herkullista! Sinitakkinen ehdottaa, että kerätään kaikki kolme purkkia täyteen, yhteishaaste!

Vaihdetaan paikkaa, mennään eteenpäin! Matka jatkuu jyrkkää mäkeä pitkin. Kaikkialla on mustikkapensaita, mutta kaikki mustikat eivät ole kypsyneet vielä. Tuoksuu metsä, tuoksuu sade, tuoksuu kesä, tuoksuu kasvit, kuuluu lintujen ääntä, kuuluu lähitien autot, kuuluu sateen ropina.

Löytyi hyvä paikka marjojen poimimisessa. Melkein on yksi purkki jo täynnä, sinitakkinen ehdottaa, että täytetään yhtä rasiaa kerrallaan. Kohta alkaa satamaan kovempaa, matka jatkuu tällä kertaa maahan ei saa koskea – vain juurien, kantojen, kivien ja keppien päälle voi astua. Puun suojassa on hyvä hetki odottaa kaatosateesta rauhoittumista.

Puolitoista rasiaa täynnä. Tällä kertaa saa riittää. Vihreätakkinen ehdottaa saunaan menoa, alkaa kotimatka. Sinitakkinen sanoo, että mustikoista saisi hyvää piirakkaa. Onkohan kotona kaikki tarvittavat ainekset? Sovelletaan jos ei ole.

Mustikkapiirakka valmistui seuraavalla tavalla:

AINEKSET:

Pohja-

100g voita

0,5dl sokeria

1 kananmuna

2,5-3dl gluteeniton jauhoseos

1tl leivinjauhetta

0,5dl sitruunan kuorta raastettuna

Vaahdota voi ja sokeri.Lisää kananmuna vatkaamalla.Sekoita leivinjauhe Ja sitruunan kuoren raaste jauhoseokseen. Kääntele jauhoseos munavoisokeri-vaahtoon. Painele taikina piirakkavuokaan (muista reunat myös). Esipaista takinaa 175 asteessa noin 10 min.

Täyte-

500g tuoreita mustikoita

1 purkki kermaviiliä

0,5dl sokeria

1tl vaniljasokeria

1 kananmuna

Ripottele noin 2/3 osa mustikoista pohjan päälle. Sekoita Sokeri, vaniljasokeri, kermaviili ja kananmuna kulhossa. Kaada seos pohjan ja mustikoiden päälle. Ripottele loput mustikat päälle.Paista piirakkaa 175 asteessa noin 30 min, kunnes reunat ovat saaneet väriä.

Piirakkaa syötiin jäätelön kanssa tai sellaisenaan 🔵

 

Koti Ruoka ja juoma Ystävät ja perhe Lapset