Mitkä ovat teidän perheen säännöt?

Yllä oleva kuva löytyy meidän olohuoneesta. Siinä se on, kaikkien nähtävillä. Säännöt on käyty läpi, kaikki ne tietävät.

Sääntöjä kannatta kuvittaa, jotta lasten on helpompi hahmottaa, ymmärtää ja sitä kautta sitoutua sääntöihin. Kuvia ja kuvatyökalu löytyy ainakin papunetistä. Hauskaa voisi myös olla valokuvata itse. Säännöissä tärkeää on positiivisuus. Ei listata mitä kaikkea ei saa tehdä, vaan mitä nimenomaan sallitaan. Tässäkin täytyy huomioida lasten ja perheen yksilöllisyys, on tilanteita ja lapsen tarpeita, jotka saattavat vaatia selkeämmän ohjauksen, tässä tapauksessa mahdollisesti myös kiellon, jotta päästään lähemmäs toivottua toimintaa.

Sääntöjen tietoisuus ei tarkoita, että niitä aina noudatettaisiin. Kaikki me niitä rikokset – aikuiset ja lapset. No mitä sitten tehdään kun tulee tiuskittua muille syyttä, tai kun unohtuu että tylsää saa olla (kuva yllä)? No niinkin saa tehdä. Saa unohtaa, saa mokata. Siitäkin keskustellaan ja mennään eteenpäin. Monesti kuulee sanottavan lapsille ”Sano nyt Maija Kallelle anteeksi, kun otit kädestä!” Itse en usko tällaiseen pedagogiikkaan. Lapsi sanoo sanan ”anteeksi” aikuisen pyynnöstä, mitä se opettaa? Lapsen ikä- ja kehitystason huomioiden asian voi käydä läpi ja pohtia mitä sattuneessa tilanteessa voisi tehdä, miltä kaverista ja itsestä tuntuu nyt ja mitä seuraavalla kerralla voisi tehdä. Lapsilta tulee mahtavia oivalluksia ja pohdintoja.

Yhteisenä iltapuuhana voi lasten kanssa yhdessä taiteilla oman sääntötaulun.

Tässä vielä ammattikasvattajille Liisa Ahosen teoksesta Haastavat kasvatus tilanteet -lämpimän vuorovaikutuksen käsikirja hyvä sääntötaulu omaan työskentelyyn: