– Oletko jo kuullut uutiset?

– En.

– Armi Aavikko on kuollut.

Elettiin tammikuun ensimmäistä viikkoa 2002, kun sain tämän hätkähdyttävän puhelun vaimoltani. Muistan sen kuin eilisen, eikä työnteosta tahtonut tulla tuona päivänä enää mitään. Armi Aavikon kuolema oli uutinen, joka pysytteli lehtien kansiessa seuraavien parin viikon ajan. Tästä on kulunut nyt 16 vuotta. Mutta miksi tämän kuitenkin minulle tuntemattoman ihmisen kohtalo kosketti minua erityisen paljon? Ensinnäkin Armi oli osa lapsuuttani ja nuoruuttani. Vuosi 1977 oli ensimmäinen, kun katsoin televisiosta Miss Suomi-kilpailun. Meillä oli naapureita kylässä, kun alettiin joukolla odottaa ohjelmaa, jossa olisi luvassa ”kauniita tyttöjä.” Ja kyllä sinä vuonna olikin paljon persoonallisia ja kauniita tyttöjä; Maarit Ryhänen, Marianne Åström, Barbara Karsten, Asta Seppälä jne. Mutta yksi oli ylitse muiden; kaunis ja herttainen Armi Aavikko. Hän oli luonnonkaunis niin ulkoisesti kuin sisäisesti. Mieleeni on jäänyt hyvin se, miten vuolaasti kyyneleet valuivat pitkin Armin poskia, kun missikruunu oli laskettu hänen päähänsä. Se kruunu ei tuntunut oikein edes istuvan hänen kutreilleen, vaan jäi silleen kallelleen. Oli hämmentävää jälkeenpäin kuulla hänen itkeneen pelosta ja siitä, mitä nyt tulisi tapahtumaan. Se oli varmaankin joku ”etiäinen.” Armi oli elänyt siihen asti ihan tavallista nuoren naisen elämää haaveillen sairaanhoitajan ammatista. Hänellä oli myös vakituinen poikaystävä, joka karttoi julkisuutta.

Saman kevään 1977 aikana Armi ehti hätkähdyttää vielä toistamiseen  mieleen painuvalla tv-esiintymisellä. Apu-lehdessä oli ollut jo edeltävällä viikolla juttua tulevasta Toivotaan Toivotaan -ohjelmasta, jossa hän laulaisi Dannyn (eli Ilkka Lipsasen) duo-parina. Olihan Suomessa laulavia missejä jo ollut ennenkin, mutta meidän aikalaisille oli kerrassaan ”must” kuulla, miltä herttainen Armi Aavikko kuulostaisi laulajana. Ja miten sydämeenkäypästi Armi lauloikaan osuutensa laulussa Tahdon olla sulle hellä. Tuon laulunhan kaikki yhä tuntevat. Samana syksynä ilmestynyt laulu Kaiken sulle antaisin, joka lisäsi pökköä pesään. Laulu oli karsiutunut sääntöjen vastaisena Syksyn Sävel-kilpailusta, mutta näyttävä esitys erottui Syksyn Sävel Karsitut -ohjelmassa upeilla mokkanahka-asuilla ja sillä, että esityksessä oli jo selvästi jo sähköä kaksikon välillä.

Seuraavana vuonna Dannyn ja Armin uralla tapahtui kenties yllättävin siirto, kun tutut Danny ja Armi -hitit käännettiin englanninkielelle. Syksyllä 1978 nähtiin televiosta nimittäin ohjelma avaruusteemalla toiminut vajaan puolen tunnin musiikkiohjelma Danny ja Armi Laserajassa, joka oli jotain uutta sen ajan suomi-viihteessä. Tämän päivän mittapuulla ohjelma on lähinnä suloista katseltavaa.

Armista ja Dannysta tuli suomi-iskelmän lemmenpari, jonka suhteesta supateltiin jo varhaisessa vaiheessa ja vihjailtiin medioissa. Suhde Armin ja poikaystävän kanssa kariutui jo syksyllä 1977, kun Armi oli ehtinyt esiintyä Dannyn kiertueella ensimmäisen kesän. Viimeistään ohjelma Danny ja Armi Laserajassa ja siinä nähdyt esitykset osoittivat, että näiden kahden täytyi olla syvästi rakastuneita. Tämä käy ilmi eritoten kappaleesta Loving You Only, miten rakastavasti Armi siinä katsookaan Dannya.

Tuntuihan se suorastaan mahdottomalta, että mies ja nainen voisi näin tiiviissä yhteistyössä olla pelkästään ystäviä vuosikymmenestä toiseen. Hellyyslaulujen aika jäi 70-luvulle. Teema lämmitettiin vielä Kevään sävel -kilpailussa 1986. ”I’m from America and have no idea what they’re singing…No idea how I stumbled across this..but I love it,” kommentoi käyttäjä Dan S YouTubessa (huom. vuonna 2018!!!) Dannyn ja Armin tuolloista esitystä.

https://www.youtube.com/watch?v=Kc_rXU2vFSU

Rakkaus on aina kahden ihmisen välinen asia, joten on tarpeetonta spekuloida syvemmin tämän suhteen olosuhteita saati kummankaan osapuolen tekemiä valintoja.  Se on kuitenkin faktaa, että Armi elätteli toiveita tämän suhteen vakavammasta käänteestä hyvin pitkään. Kun hänen toiveensa eivät totetuneetkaan, hän masentui tästä syvästi. Sitä lisäsi entisestään se, että hänen läheisin sisaruksensa jätti tämän maailman oman käden kautta. 

Armi toimi esiintyvänä taiteilijana noin 18 vuoden ajan vuodesta 1977 lähtien. Vuonna 1979 duo Danny ja Armi täydentyi vielä Pepe Willbergillä ja Seija Paakkolalla. Nelikko sai nimen Finntastic! On harmi, ettei tältä näyttävältä ulkoisesti Abban mittasuhteet täyttäneeltä Finntasticilta ehtinyt ilmestyä ensimmäistäkään äänitettä. Seija Paakkola perättäisenä vuonna laulavana missinä oli yleisölle jo liikaa. Armi olisi sen sijaan voinut pärjätä myös omillaan, mistä on todisteena hänen onnistunut soololevynsä Armi vuodelta 1981. Tämä Scandian julkaisema levy on se, jonka valitsisin mukaani autiolle saarelle. Armin lauluääntä on kritisoitu näihin päiviin asti, mutta kun kuuntelee vaikka nyt hänen soololevytyksiään ”Kiitos sulle”

tai mainiota Irlannin euroviisu-coveria ”Horoskoopit” vuodelta 1981, niin Armi laulaa todella sydämestään ja äänessä on omanlaistaan heleyttä.

Armin tyyli on sentään vielä kaukana tänä päivänä vallalla olevasta trendistä, missä nuoret naiset laulavat pienellä nasaali-äänellä. Armin laulu-ura ei vain löytänyt enää oikeaa suuntaa. Soolo-ura jäi yhden levyn kokeiluksi eikä Armi tehnytkään varsinaisesti koskaan omia keikkoja, vaan esiintyi aina Dannyn rinnalla. 80-luvun lopulla Armi kertoi useassakin haastattelussa, että Juice Leskinen oli luvannut tehdä hänelle oman kappaleen, joka kertoisi miehen ja naisen välisestä suhteesta. Idea ei koskaan toteutunut. Myös Kari Kuuvalla oli useitakin lauluja Armin varalle, mutta niitäkään ei koskaan saatu kuulla. Vuoden 2018 loppupuolella edesmennyt Kari Kuuva kertoi käyneensä 90-luvulla läpi kaikki potentiaaliset levy-yhtiöt, mutta missään niistä ei uskottu ideaan Armin uudesta soololevystä. Räiskyvänä estraditaiteilijana Armi kehittyi joka tapauksessa valtavasti. Oli uskomatonta nähdä hänen lavasäteilynsä voima esimerkiksi vuosien 1993 ja 1994 laivashow-spektaakkeleissa saati kuinka sydämestään hän veti samoihin aikoihin laivoilla omaa Armi & Lemmikit -nimistä lasten show’ta. 

Seurasin Armin elämää sivusta. Muutamia kertoja tapasimme keikkojen yhteydessä. Silloin minut yllätti erityisesti hänen aito kiinnostuksensa eri asioihin. Esimerkiksi ollessani varusmiespalveluksen loppumetreillä ehdin käydä yhdellä Armin ja Dannyn keikalla sekä tapaamaan hänet esityksen jälkeen. Armia kiinnosti lähinnä se, kuinka minä olin kokenut armeijan käymisen henkisesti ja fyysisesti ja hän iloitsi siitä, että pääsisin pian siviiliin. Joitain vuosia myöhemmin tapasimme keikan yhteydessä, jolloin minulla oli tilaisuus esitellä hänelle tuleva vaimoni. Silloinkin Armi oli vilpittömän iloinen löydöstäni ja hän onnitteli meitä sydämestään. Olimme jonkin verran yhteydessä jatkossakin ja jo ystävystymässä, kunnes niihin aikoihin Armin elämässä alkoi mennä huonommin. Vaikutti siltä, että Armi oli menettänyt uskonsa elämään.

Armi Aavikko olisi täyttänyt 60 vuotta syyskuussa 2018 jos olisi elänyt. Tätä ei noteerattu missään mediassa. Onko Armi jo unohtumassa? Minun sydämessäni Armi säilyy aina Suomen omana Marilyn Monroe-legendana. Tosin Monroen sijaan hän oli todellinen suomi-neito, jolla oli maalaistytön sielu sekä keskisuomalaisen Leivonmäen tytön näkemys elämästä. Kiitos kaikesta Armi Anja Orvokki, ne olivat kauniita asioita.