Leimat ihollamme

Kuukauden sana Leima vei meidän kummatkin suttuvihkojemme pauloihin.
Olemme loruilleet ja Ada eritoten innostui satujen maailmasta ja kuinka ihania ja lumoavia teoksia
hän on julkaissutkaan Instagramimme puolella, kannattaa käydä katsomassa
@luottaaitteessa tililtämme.

Päätimme julkaista myös kuvat ihoillamme olevista leimoista näin kuukauden loppu kaneetiksi.

Tässä ensimmäisenä kuvissa on Ainon eli minun leimat ihollani.
Rakastan ihollani olevia tarinoita ja muistoja ja kumpikin niistä täydentää minun tarinaani.
Kummatkin ovat minun suunnittelemiani, mutta nilkan tatuointi on erittäin lahjakkaan tatuoijan jalostama.
Minussa on leima ja kannan niitä rakkaudella.

Tässä alla Adan kauniit leimat hänen ihollaan.
Ada haluatko kertoa omista leimoistasi?

– puheenvuoro siirretty Adalle –

Kiitos Aino <3 mulla onkin näitä leimoja kolme kappaletta ja toivottavasti joskus enemmän.
Olen itse suunnitellut näistä jokaisen ja niistä jokaisella on tarina, joka kertoo jotain minusta.

Tämä on ollut minulle sisäänpäin käpertymisen kuukausi. Kun valitsimme sanan “leima” mukaan projektiin en ajatellut, että tästä tulisi näin henkilökohtainen itseäni määrittelevä kuukausi. Kuvittelin että tekisin jonkinlaista yhteiskuntakritiikkiä tai tutkisin millaisia leimoja ihmisillä tässä ajassa on. Sen sijaan yllätin itseni ja pohdin paljon omaa leimaani. Miltä näyttäisi minun tunnukseni, ex-librikseni tai niin, sitä minkälaisen jäljen minä jätän. Millaisen jäljen haluaisin jättää. Kuka minä olen.

Kuka sinä olet, Aino?

Hyvä kysymys Ada. Vastaus, jonka annan tällä hetkellä hyvin intuitiivisesti: olen paljon kaikkea ja vieläkin matkalla itseni kanssa.
Olen lapsi, sisko, aikuinen, nainen, äiti, kummitäti, toinen puolisko, kaveri ja sydänystävä. Olen herkkä ja vanha, tunnollinen ja laiska, sinnikäs, empaattinen, jäärä, totinen ja välillä pelle ja hyvällä tavalla melankolinen. Olen välillä kärsimätön eteenpäin mennessäni ja auki ja avoin. Luonnonlapsi.

Itselleni tämä kuukausi valui väsymyksen ansiosta satunnaisesti täyttämään suttuvihkoa ideoilla.
Itsellänikin lähti tämän kuukauden teema liikkeelle siitä, millaisen leiman jätän jälkeeni tai miten muuntaisin olemukseni logoksi tai leimasinkuvaksi, jos päivittäisin itselleni uuden ilmeen. Kaivoin vanhat leimasimet kaapista, joita käytin työurani alussa ja ilahduin omasta leimastani miltä se näytti silloin. Olin positiivisesti yllättynyt että silloinen ilme menisi vielä tänäkin päivänä itseltänikin läpi.

Sain idean, josta palaan vielä Instagramin puolella kuvien kera. Leima sai myös miettimään, millaisia leimoja minuun voisi liittää ja mitä minä kannan mukanani. Myös olisin laajentanut ajatusta muihin vaikka läheisiini: millaisia leimoja he kokevat kantavansa mukanaan tai mitä heihin ulkopuolelta leimattaisiin.

Innolla odotamme jo ensikuun aihetta.
Siitä piakkoin blogissamme ja Instagramissamme.

Terkuin,
Aino ja Ada