Katkonaiset yöunet ja tahmea aamuherääminen

Viime yön unet olivat varsin pätkittäiset. Muistan heränneeni useaan otteeseen vaihtamaan asentoa. En varmaan olisi saanut itseäni ylös ajoissa, ellen olisi käynyt vilkaisemassa blogiani. Muutama oli käynyt tykkäämässä postauksestani. Kiitoksia! Ihan oli pakko tulla asiasta tehden kiittämään, sillä ei tällaista ihan joka päivä tapahdu. 🙂

Keli on todella jouluinen, +1,7 celsiusta lämmintä ja vettäkin varmaan sataa. Pitää ehtiä auton rattiin hyvissä ajoin, koska tuo meidän kotitiemme on ihan varmasti täynnä sohjoa ja jäätä. Auraaja kun käy noin 70 kilometrin päästä auraamassa, eikä näin ollen joka risaukselle ehdi hätiin. Isommalla tiellä samaa ongelmaa tuskin on, siitä Destia pitänee huolen. Ainakaan eilen illalla ajorata ei vielä näyttänyt kovinkaan pahalta.Vielä tämä ja huominen päivä töitä, sitten pääsen ansaitulle (??) minilomalle. Edellinen jouluaatto meni krapulan kourissa, kiitos aaton aattona nautitun terästetyn glögin ja rommikolan. Tänä jouluna en tee samaa virhettä. Julistan joulurauhan myös maksalleni! 🙂 Alkoholi ei mielestäni ole koskaan kuulunut joulun viettoon millään tavalla, mutta jostain syystä se on hivuttautunut viime vuosien aikana mukaan. Siinä sitten viimeistään joulupäivän aamuna päänsärystä kärsiessäni ja Burana-purkkia kolistellessani olen tuntenut itseinhoa ja suoranaista vihaa. Nuo tunteet eivät ole tervetulleita kotiini enää!

Kai tässä on kohta pakko hörpätä kahvikuppi tyhjäksi ja mentävä tekemään eväitä. Kellon lyödessä 8.15 on jo oltava tien päällä.