Oma ateljee – hetkeksi ainakin

Tein tälle kesälle tärkeän päätöksen: annoin itselleni lahjaksi työhuoneen. Oli ollut tarve löytää omaa aikaa, tilaa ja suoritusvapaa alue. Ja tietty elvyttää kuvataideharrastus – olen harrastanut kuvista 12 vuotta, välillä yli 10 tuntia viikossa kunnes muut harrastukset innostivat enemmän.

Hauskaa onkin, että moni tuntee minut ennen kaikkea kirjoittajana eikä tiedä esimerkiksi kuviskoulutaustastani. Siitäkin huolimatta, että kuvataide on vaikuttanut minuun paljon ja etenkin opettajat ja kuviskoulusta löytyneet ystävät, joista osan kanssa yhteys on ja pysyy. Yhden ystävän kanssa menemme esimerkiksi elokuussa maalauskurssille Sodankylään.

Etsin työhuoneita mm. Facebookista ja lopulta löytyi kaksi erilaista ateljeeta eri kuukausille, joista ensimmäisessä vietän vielä loppukuun. Sitten pakkaan kimpsuni ja kampsuni ja muutan toiseen, hiukka erilaiseen työhuoneeseen.

Nyt maalaamisesta innostuneena aion pitää läheisille mininäyttelynkin (2h!), jonne kuvissa näkyvät keskeneräiset työt valmistuvat – tai sitten eivät.

On tehnyt hyvää tutkia luovaa prosessia muunkin kuin tekstin tekemisen näkökulmasta, pitkästä aikaa!

Työhuone on ollut investointi omaan hyvinvointiin: välillä olen vain istunut ja tuijottanut tauluja, pohtinut. Välillä toki on ollut kiireisiä päiviä ja en ole kerinnyt käydä siellä – mutta samalla olen tiennyt, että on se ”oma paikka”, jonne voi mennä ja maalata.

Suositus kesään: palaa juurille / etsi uutta. Meissä kaikissa on paljon enemmän, kuin muistamme tai mitä muut olettavat.

hyvinvointi ajattelin-tanaan mieli
Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *