Miksi negatiivisista ja suorastaan ilkeistä blogikommenteista tulee ikävä olo? No koska niin tulee myös, jos joku sanoo minulle suoraan kasvotusten jotain ikävää. En minä siitäkään tykkää. Ei blogimaailma eroa mitenkään tavallisesta elämästä. Ihan yhtä lailla kirjoittajalla on tunteet. Miksi blogikirjoitukset sitten kirvoittavat ilkeämieliset kommentit ihmisistä ulos? No koska se on niin paljon helpompaa kuin päin […]

Olen jälleen töissä. Tai voiko sanoa ”jälleen”, jos työpaikka on uusi? Jokatapauksessa olen nykyään Työssäkäyvä Äiti. Ensimmäinen, joka mainitsee Keltikangas-Järvisen saa virtuaalisen purkan tukkaan. Minä nimittäin nautin työssäkäymisestä. Nautin lounastunneista, jolloin voi vain ihan rauhassa syödä ruokaansa eikä tarvi noukkia mitään lattialta tai täyttää kenenkään toisen maitomukia tai vaihtaa kakkavaippaa kesken ruokailun. Nautin siisteihin (no, […]

No siis eihän se nyt maailman järkevin ajatus ollut, kun näin jälkeenpäin ajattelee. Että niin lähellä lapsen nukkumaanmenoaikaa rynnätään hetken mielijohteesta puhelinkauppaan aikomuksena ”nyt vaan hakea se sieltä äkkiä”, kun yhtäkkiä leikkipuistossa päätettiin, että rouvan on nyt saatava toimiva uusi puhelin, kun muuten ei työnhaku suju. Ja kun se henkilökunta-alennus jne. Jaa että mikä siinä […]

Lapsi on ollut kolme päivää päiväkodissa. Minä haen täyspäiväisesti töitä. Olen siis yksi niistä pullamössöäideistä, jotka eivät pysty huolehtimaan omista lapsistaan, vaan laittavat ne toisten hoidettavaksi että äiti saa aikaa toteuttaa itseään. Täällä päivähoito ”onneksi” on aina yksityistä, eli kukaan ei voi tulla osoittelemaan sormella, että törkeää verovarojen väärinkäyttöä, jos ei kerta vielä ole edes […]

No niin. Kyä minäkin kun muutkin. Siispä matkaan. Pitkän pohdinnan jälkeen jätin kuvat pois. Elokuu 1999 Olen vielä kesätöissä valkeakoskelaisen tehtaan sisäisenä lähettinä. Loppukuusta alkavat opinnot Tampereen Teknillisellä Korkeakoululla (kyllä, silloin se ei vielä ollut nimeltään yliopisto). Olo on yhtää aikaa äärettömän helpottunut ja epäuskoisen jännittynyt. Vihdoinkin pääsee pois pikkukylän ympyröistä, sinne ”suureen maailmaan” (niin, […]

Ensin oli kevät ja ne kuvat ensimmäisistä tennareista, leskenlehdistä ja ulkojätskeistä. Sitten tuli juhannuskuvat, kokkoja, järvenselkää ja yötöntä yötä. Sitten tuli mansikat, mustikat ja kantarellit. Kohta on sitten vuorossa suppilovahverot, puolukat ja mökin talviteloillesiivoukset. Suomalaiset suorittavat kesäänsä Facebookissa. Täytyy nyt näyttää, että mekin tehdään raparperipiirakkaa. Täällä kaukana Suomen kesästä tuo kaikki on vähän turhankin etäistä. […]

Rakas Suomi,   Olet yleensä tosi ihana. Varsinkin kesällä, kun tulen sinua täältä kaukaa katsomaan. Viimeksi nyt touko-kesäkuussa meillä oli tosi kivaa yhdessä. Olet kesäisin kirkkaanvihreä, kirkasvetinen ja tarjoilet paljon hyvää tötteröjätskiä. Talvisin olet vähän viileämpi, mutta silti kauniin lumenvalkoinen ja tulen toisinaan mieluusti myös talvella sinua tervehtimään. Tästä olisi melkein tullut ihan vallan rakkauskirje, […]

Lilyn toimitus kehoitti listaamaan asioita, joita olisi tänä kesänä kiva tehdä, niin ettei vaan aina kulkisi vanhoissa rutiineissa ja tekisi samoja juttuja. Yritetäänpä. Aamupalan syöminen terassilla. Edellyttää terassikalusteiden kokoamista (ovat odottaneet pahvilaatikoissaan keskellä olohuonetta jo kolmatta viikkoa koska toi p*****n yhtäjaksoinen sade), pehmusteiden hankintaa sekä jonkinsortin siivoamista. Jäänee ensi kesään. Akkainlehden lukeminen riippukeinussa lapsen nukkuessa […]

No nyt kun on pidetty hyvin alkaneella blogiuralla se perinteinen ”oho, hups” parin kuukauden hengähdystauko, on hyvä jatkaa entistä ehompana (tai siis aika samannäköiseksi mä tämän nyt lopulta taisin saada, olipa melkoinen tuo ulkonäköuudistusprojekti). Ihan omaksi puolustuksekseni haluan vain sanoa, että satuimmepa siinä vähän remontoimaan ja muuttamaan ja sitten toiselle puolelle maapalloa kuudeksi viikoksi matkustamaan, […]

Viime päivinä olen miettinyt paljon materialismia, lastenkasvatusta, vanhemman vastuuta ja muutenkin noin niinkun keveitä yleisaiheita. Lähtökohtana oli viime viikonloppuun osuneet kahdet lastenjuhlat, joihin yksivuotiaamme oli saanut kutsun. Kivaa, juhlia, kavereita! Ja niiden vanhempia…. Muutama haja-ajatelma 3-vuotiaan pojan ja 2-vuotiaan tytön synttäreiltä: Miten voi kukaan, saati sitten 3-vuotias, tarvita viittä (5) muovista polkumopoa? Ja jatkoajatelmana, oliko […]