Avoin kirje Suomeen

Rakas Suomi,

 

Olet yleensä tosi ihana. Varsinkin kesällä, kun tulen sinua täältä kaukaa katsomaan. Viimeksi nyt touko-kesäkuussa meillä oli tosi kivaa yhdessä. Olet kesäisin kirkkaanvihreä, kirkasvetinen ja tarjoilet paljon hyvää tötteröjätskiä. Talvisin olet vähän viileämpi, mutta silti kauniin lumenvalkoinen ja tulen toisinaan mieluusti myös talvella sinua tervehtimään. Tästä olisi melkein tullut ihan vallan rakkauskirje, mutta en oikein kehtaa näin julkisesti… Siksi onkin heti mentävä varsinaiseen asiaan miksi Sinulle tänään kirjoitan.

Sinä menet heinäkuussa aivan tukkoon. Mitään ei tapahdu. Isännöitsijät eivät vastaile sähköposteihin, nettikauppojenkin toimitusajat heittelevät häränpyllyä ja sitten on tämä blogiasia. Suomen blogitkin näyttävät menevän heinäkuussa kiinni. Ei käy! Haluan luettavaa! Haluan tietää mitä sinne kuuluu! Haluan nähdä Eames-tuoleja valkoisissa keittiöissä ja kesämekkoisia ihmisiä tuijottelemassa varpaisiinsa! 

Niin siis toivoisinkin näin ystävällisesti, että voisit tehdä asialle jotain. Kertoisitko vaikka kivoja uusia blogeja, joita voisin alkaa seurata? Ja joita päivitettäisiin myös heinäkuussa.

 

Haleja ja suukkoja,

 

Vastarannankiiskesi

 

Puheenaiheet Ajattelin tänään

Kesälista

Lilyn toimitus kehoitti listaamaan asioita, joita olisi tänä kesänä kiva tehdä, niin ettei vaan aina kulkisi vanhoissa rutiineissa ja tekisi samoja juttuja. Yritetäänpä.

  • Aamupalan syöminen terassilla. Edellyttää terassikalusteiden kokoamista (ovat odottaneet pahvilaatikoissaan keskellä olohuonetta jo kolmatta viikkoa koska toi p*****n yhtäjaksoinen sade), pehmusteiden hankintaa sekä jonkinsortin siivoamista. Jäänee ensi kesään.
  • Akkainlehden lukeminen riippukeinussa lapsen nukkuessa päiväunia (=koko lehden rauhassa lukeminen). Edellyttää riippukeinun (saatu lahjaksi, odottaa autotallissa) asentamista, pattereiden ostamista itkuhälyyttimiin, itkuälyyttimien löytämistä muuttolaatikoista sekä sateetonta ilmaa arkipäivänä klo 12 ja 3 välillä. Nämä kaikki eivät tule tapahtumaan. Ainakaan yhtä aikaa.
  • Juhlien järjestäminen ystäville, emännän ja tyttären pukeutuessa söpöihin kesämekkoihin ja aurinkoisten juhlavalokuvien ottaminen blogiin. Ahahahaa. Olinpa hauska 🙂
  • Läträä tyttären kanssa järvivedessä. Mahdollinen toteutettava, kunhan ne kesäilmat joskus vielä alkaisi… Tai no kai siellä järvessä voi kurahousuillakin läträtä.
  • Osta torilta hedelmiä ja vihanneksia ja tee niistä kaikista vielä samana päivänä ruokaa. Ei ole vielä yhtenäkään kesänä onnistunut. Aina jotain nahistuu.
  • Laita vain keveän kaunista kesäruokaa. Joo, kuten noita porsaankyljyksiä uunijuureksilla, kuten eilen. Sitten kun saan tuon puolitoistavuotiaan syömään salaattia ja graavilohta, niin sitten. Tai ehkä teen taas huomenna lasagnen.
  • Pyöräile lapsi peräkärryssä koko perheen kesäpiknikille. Tämän toivoisin tosipaljon tapahtuvan, mutta haasteita liittyy tähänkin. Ajoituksen täytyy osua todella nappiin, muuten peräkärrystä löytyy a) nälkäänsä sydäntäraastsavasti karjuva lapsi, jonka lounasaika oli jo herranjumala kahdeksan minuuttia sitten tai b) nukahtanut lapsi, joka herättyään ei suostu syömään kunnolla eikä sitten enää nukahda uudestaan muuten kuin liikkeessä, joten se kiva puistohengailu oli sitten siinä.

Niin että positiivista ja mammablogeista tutun aurinkoisenihanaa kesää vaan kaikille!

Suhteet Oma elämä Mieli