Koukussa elämäkertoihin
Olen omaelämäkertojen, elämäkertojen ja muistelmien innokas lukija. Varsinkin musiikkiaiheisia elämäkertoja on tullut kahlattua monia, mutta muutkin aihepiirit toki kiinnostavat. Matkan varrella lukuisia biografioita on jäänyt kuitenkin myös kesken odottamaan sinnikkäämpää lukufiilistä. Kohdallani keskenjääminen johtuu yleensä siitä, että elämäkerta on kirjoitettu tai suomennettu kömpelösti, teoksen kohteen elämään ei päästä kiinni eikä haastateltavatkaan ole elämäkerran kohteen lähipiiriä. Onneksi on kuitenkin myös niitä onnistuneita, mukaansa sieppaavia (auto-)biografioita. Tässä muutamia suosikeistani:
Patti Smith: Ihan kakaroita
Yhdysvaltalaisen laulaja-taiteilija-kirjailija Patti Smithin vuonna 2010 julkaistu ”Ihan kakaroita” on ihana ja inspiroiva opus. Kirja ei niinkään ole elämäkerta, vain kauniisti kerrottu tarina nuorten rakastavaisten, eli Smithin ja valokuvataiteilija Robert Mapplethorpen, yhteisestä matkasta, omaa polkua vielä etsin. Kiasmassa on muuten parhaillaan näyttely Mapplethorpen taiteilijauran merkittävimmistä vaiheista. Itselläni on näyttely vielä näkemättä, mutta haluan päästä sen ehdottomasti näkemään.
Mikey Leigh & Legs McNeil: Veljeni Joey Ramone
Mikey Leighin veljestään Joey Ramonesta kirjoittama elämäkerta on sujuvasti luettava ja mielenkiintoinen pläjäys. Vuonna 2011 suomeksi ilmestynyt teos pääsee lähelle kohdettaan ja imee mukaansa. Kirja on ajoittain hyvinkin surullinen, sillä Joey kärsi elämänsä aikana monista mielenterveysongelmista. Kyseessä on yksi parhaista lukemistani muusikkoelämäkerroista.
Mötley Crüe: Törkytehdas
”Törkytehdas” (2012) on kirja, jonka haluaa lukea yhdeltä istumalta. Yhdysvaltalaisyhtye Mötley Crüen sekopäät avautuvat kulttieepoksessa mm. huume- ja naisseikkailuistaan valloittavan rehellisesti. Kirjassa jokainen ryhmän jäsen pääsee vuorotellen ääneen kertomaan tapahtumista oman näkemyksensä. Tämä osoittautuu oikein toimivaksi tavaksi, sillä näin pääsee hyvin tapausten taakse. Ehdottoman suositeltavaa luettavaa muillekin kuin Mötikkä-faneille!
Nikki Sixx & Ian Gittins: Heroiinipäiväkirja
”Törkytehtaan” kanssa samaan sarjaan voi liittää myös Mötley Crüe -basisti Nikki Sixxin ”Heroiinipäiväkirjan”. Päihdemuistelmateos on kelpo jatko ”Törkytehdas”-kirjan jättämälle tyhjiölle. Vaikka kirjan aihealue onkin äärimmäisen raskas, hauska kerrontatapa ja kreisit tarinat pehmentävät teemaa. Opuksessa pääsevät ääneen myös mm. Sixxin yhtyekaverit. Teoksen taitosta on muuten pakko mainita, että kautta kirjan käytettävä leikkaa liimaa -tekniikka on todella vaikealukuinen. Ymmärrän kyllä, että tällä pyritään jäljittelemään päiväkirjaa, mutta mielestäni vain muutama mallisivu silloin tällöin riittäisi luomaan tämän kuvan.
Mary Woronov: Swimming underground: vuoteni Andy Warholin tehtaassa
Näyttelija-tanssija-kirjailija Mary Woronov kuului 1960-luvulla Andy Warholin sisäpiiriin. Vuonna 2006 julkaistuissa muistelmissaan Woronov kertoo mukaansatempaavasti tuosta sekoilun säestämästä ajanjaksosta. Kirjassa vilisee Warholin lisäksi muitakin kiehtovia hahmoja kuten mm. muusikko Lou Reed, laulaja-malli Nico ja näyttelijä Ondine. Olen lukenut opuksen jo monta kertaa, vaikka en yleensä innostu lukemaan kirjoja toistamiseen. Lou Reedin on muuten aikoinaan todennut Woronovin muistelmien olevan paras Warholista kirjoitettu kirja. Taidan olla samaa mieltä.
Onko sinulla elämäkerta-, omaelämäkerta- tai muistelmasuosikkeja? Otan mielelläni vinkkejä vastaan. 🙂