Varmasti moni miettii mikä siinä mahtaa olla syynä että yleisesti miehet väittävät naisten olevan vaikeita ja monimutkaisia ja ailahtelevia mutta heissä itsessään ei ole mitään vikaa koskaan, vaikka todellisuudessa miehet on kaikkea sitä samaa ja jotkut jopa enemmänki.

Oon ollut itse nyt parisuhteessa kaksi onnellista vuotta, ja muutama kuukaus takaperin tässäkin suhteessa alkoi näkyä tälläistä asettelua. Pahinta oli se että hän sai suuttua pienimmästäkin asiasta, mutta mulla ei sitä oikeutta muka ollut. Olin aina se osapuoli jossa oli ongelma ja jonka mielialat heittelehti. En oo sitä tyyppiä, että alistun muiden tahtoon jos koen olevani nurkassa, vaan annan kuulua itsestäni ja kerron miten asiat ovat omalta kannaltani. Aluksi tämä vastarintaan nouseminen veikin meidät uusiin riitoihin ja lopulla ei näyttänyt olevan alkua. Johtui varmasti siitä etten ollut kertaakaan aiemmin laittanut jyrkästi vastaan missään tilanteessa. Uusia puolia löytyy jokaisesta pitkienkin yhdessäolo vuosien jälkeen ja aina ne vaan yllätttää. Hetken aikaa päätin myötäillä häntä jotta riitoja ei syntyisi, mutta ei sellasta kauaa jaksa. Se oli sellasta häkissä istumista ja kädestä syömistä. Nyt ollaan saatu tää tilanne hallintaan ja siihenkin tarvittiin vain se että istuttiin alas ihan vain keskustelemaan meidän suhteesta ja sen ongelmista. Niin päivänselvää kuin se onkin, että asiat selviää puhumalla, sitä ei silti tule liian usein istuttua alas keskustelemaan ennen kun on pakko tai pakotettu.

Huh. Näin sitä vaan oppii monien mutkien jälkeen uusia asioista ihmisistä ja selviytymään uusista tilanteista. Ja ihmiset, puhukaa enemmän!! Sillä ne asiat selvii! Se ei oo itsestään selvä juttu vaikka niin uskois.

takki (DIY)-H&M,  toppi-GT,  hame (Wahls)-2nd Hand,  koru-Glitter