Rakkaalla lapsella on monta nimeä?

Pienestä asti piirtäminen ja maalaminen on ollu mulle tärkeitä keinoja päästää irti ja paeta hetkeksi mielikuvituksiin. Huomaamatta taiteesta kehittyi harrastus ja jollain tavalla jonkinnäköinen elämäntapa. Missä ikinä liinkunkin ja mitä ikinä teenkin, huomaan miettiväni ympärilläni olevasta tilasta uusia inspiraatioita ja imen itseeni ideoita taukoamatta. Välillä inspiraatioita on niin paljon, etten tiedä mistä aloittaisin ja runsaudenpulassa sitä kehittyykin yhdistelmä kaikista ja sitä lähden toteuttamaan.

Maalaan mieluiten akryyleillä niiden nopean kuivumisen ja helpon käytön vuoksi. Jotkut sanovat, että akryyleillä on vaikea saada sekoitettua sävyjä ja tehdä varjostuksia, mutta en oo itse vielä tälläseen ongelmaan törmännyt. Piirtämisessä käytän yleensä lyijykyniä, koska värikynien kanssa en ole koskaan ollu sujut ja mustavalkoisuus on kiehtovaa varsinkin kun kaikki ne sävyt voi saada yhdestä ainoasta kynästä. Toinen vahva suosikkini on hiili. Päätin kerran Stockan Akateemisen läpi kävellessäni, että haluan kokeilla jotain uutta ja päädyin hetkeäkään miettimättä ostamaan paketin jossa oli erilaisia hiilikyniä yms. Siitä se rakkaus sitten hiilin alkoi kun heti kotiin päästyäni avasin paketin ja kokeilin. Muutama vuosi sitten ilmoittauduin spontaanisti Helsingin kuvataidekoulun grafiikan kurssille ihan vain kokeillakseni millaista se on. Heti ekan kerran jälkeen aavistin, että tää on mun juttu vaikka kolmen tunnin aikana ei tehtykkään muuta kuin tutustuttiin välineisiin ja luonnosteltiin. Grafiikassa tykkään siitä, että se on todella hidasta, siinä saa miettiä rauhassa ja kokeilla monia eri tekniikoita sekä sen yllätyksellisyydestä. Koskaan ei voi laatan painamisen jälkeen tietää painuiko kuva paperille juuri niinkuin oli suunnitelllut vai onko se läikikäs ja puoliksi haalistunut. Sen olen huomannut omissa grafiikan töissäni, että yleensä juuri ne epäonnistuneet ovatki lopuksi juuri parhaita. Nyt olen harrastanut grafiikkaa kolmisen vuotta ja keväällä suoritin siitä laajan päättötyön.

Vaikka inspiraatioista ei mulla yleensä olekkaan pulaa, tykkään tehdä kuvia mm. lehtien vaatemalleista, tatuoinneista tai omista valokuvista. Esimerkiksi viimeisimmän hiilityön teinkin jonkin vaatemerkin kuvastosta löytyneestä valokuvasta: