Muurahaiset kiipeävät puihin
Tänään tein taas pitkästä aikaa kinkkukiusausta (edellisen kerran kun siitä kirjoitin viimeksi), ja mieleeni tulivat nämä arkiruuat. Halusin jakaa teille tammikuun MeNaisista reseptin, jonka olen itse havainnut toimivaksi. Reseptiähän voi muokkailla mielin määrin ja lisätä vähän twistiä, mutta näillä mausteilla myös meidän lapsiin upposi tosi hyvin. Lisää ravintoarvoa saa vaihtamalla vermicellin täysjyväversioksi, joskaan en ole ihan varma onko sellaista Suomessa tarjolla. Täällähän riisinuudeleita löytyy laidasta laitaan kaikkiin erilaisiin ruokiin sopivina.
Tänään meidän arki muuttui astetta työntäyteisemmäksi (vai pitäisikö sanoa normaalimmaksi?) kun kotiapulaisemme lopetti työt ja aloitti äitiyslomansa. Hän lentää keskiviikon ja torstain välisenä yönä takaisin Filippiineille. Itkuhan siinä tuli hyvästellessä, tulemme kuitenkin tosi hyvin juttuun ja Ameliasta on ollut ihan suunnaton apu niin kotitöiden kuin lastenkin kanssa. Vähän itseasiassa jännittää kuinka alkaa kiristämään, tässä on tottunut vähän liian hyvään ja esimerkiksi ilman tiskikonetta ja apulaista tiskivuoret nousevat uskomattoman nopeasti tuonne märkäkeittiön puolelle!
Ei tässä tosin nyt aivan apulaisettomaksi olla ryhtymässä, olen sopinut kaverini apulaisen kanssa että hän käy meillä kaksi kertaa viikossa siivoamassa. Eli siis suomalaisittain ihan törkeän usein, silkkaa luksusta! Ja niinhän se onkin. Mutta on tässä takana ihan käytännön syitäkin, näitä kotieläimiä tulee vähän ahkerampaan malliin jos ei paikat pysy siistinä, enkä toivo nyt asuinkumppanikseni muurahaisarmeijaa enkä torakkakomppaniaa. Tunnen myös itseni, jokapäiväinen heiluminen mopinvarressa ei varsinaisesti sovi samaan kuvaan minun kanssa. Käytän siis hyödykseni mahdollisuuden ja jatkan siivouspalvelujen ostamista niitä tarjoavilta. Ja haluan uskoa, että siinä samassa jaan myös sitä omaa hyvää. (Vaikka välillä tosin mieleeni hiipiikin, että pidänkö vain jotain riistojärjestystä yllä.. nää on näitä vaikeita kysymyksiä, joihin ei minun aivot taivu löytämään vastausta.) Mutta taatakseni sen, että mahdollisimman monet muurahaiset kiipeilevät huushollissani jatkossakin vain ruuan nimessä eikä seinilläni, nautin tästä mahdollisuudesta ja uusi siivooja aloittaa jo perjantaina. Siihen asti kuitenkin kumihanskat käteen ja rättiä heiluttamaan! Ja myös niitä arkiruokia kokkailemaan.
Vielä yksi kysymys hoitamatta: Tuleekohan syötyä enää lainkaan lounasta kun pienimmäinen aloittaa ylihuomenna päiväkodin eikä myöskään ole enää kukaan sitä lounasta kokkaamassa? Nyt on kyllä tämä nainen läpihemmoteltu, aijjaijjaaii!