I <3 Langkawi
Langkawi, what can I say? Lähdin matalin odotuksin, koska Malesian turistikohteet eivät ole vielä täysin vakuuttaneet minua. Tosin emmehän ole käyneetkään kuin Pangkorilla ja Kuantanissa, jotka nyt eivät ole mitään varsinaisia Malesian turismihelmiä. Jokatapauksessa minulle oli tullut sellainen kuva, että ei se Langkawikaan välttämättä mikään kovin ihmeellinen ole likaisine merivesineen.
En tiedä, ehkä matalat odotukset palkittiin tai jotain muuta, mutta rakastuin Langkawiin aivan täysin! On totta, että merivesi on sameaa eikä snorkailla juurikaan voinut, mutta mitään muuta negatiivista en voi sanoa. Paitsi ne iänikuiset roskat, mutta siistimpää oli kuin Balilla. Huomattavasti! Ja mikä ihanaa, ihmisiä oli vain pari prosenttia Balin ihmismassoista.
Hotellimme toimi kyllä loistavana amorinnuolena minun ja Langkawin välillä. Nyt oikeastaan vasta ymmärrän, miksi hotellista joissain tapauksissa kannattaa maksaa vähän enemmän. Yövyimme Meritus Pelangissa, joka on hieman hintavampi, tai oikeastaan aika paljonkin hintavampi kuin hotellit joissa aiemmin olemme yöpyneet, mutta ei kyllä kaduta valinta yhtään. Ranta oli puhdas, lapsille oli todella loistavat fasiliteetit, palvelu erinomaista ja huoneet reilunkokoiset. Ehkä olisin rakastunut Baliinkin ihan täysillä, jos olisimme olleet tällaisessa rantaresortissa. En tiedä.
Upea, upea auringonlasku tienvarsiravintolasta todistettuna (ruoka sen sijaan oli aika kammottavaa: nakkeja, kalapullia, lihapullia, raputikkuja ja lihaa pilkottuna, päälle levitettyä chilikastiketta ja raastettua kurkkua. Paikallista pikaruokaa, yyh).
Langkawilla ei onneksemme satanut kunnolla kuin öisin ja yhtenä iltapäivänä. Synkät pilvet tosin roikkuivat taivaanrannassa jokaisena iltapäivänä, mutta onneksi menivät ohitse myös nopeasti. Muutaman kerran myös ripotteli vähän vettä, mutta mikään näistä sateista ei pilannut lomaamme. Kuala Lumpurissa sen sijaan tällä hetkellä sataa joka päivä iltapäivisin aivan kuin saavista kaatamalla…
Vietimme aikaamme Langkawilla rakkaiden ystäviemme kanssa, ja nyt kärsitäänkin vähän vieroitusoireista. Ennen Malesiaan muuttoa pelotti, mitä lastemme ystävyydelle käy, mutta pelko oli turha – ystävyys selvästi on voimissaan. Joskin meidän kaksivuotiaan kasvaessa varteenotettavaksi leikkikaveriksi ei mustasukkaisuusdraamoilta voitu välttyä.
Tässä hieman ylivalottuneessa kuvassa rantaamme Pantai Cenangia, jonka varrella siis hotellimme sijaitsi. Ranta pidettiin puhtaana, lanattiin joka päivä, eikä aalloista ollut tietoakaan. Lapsillekin siis oiva uimapaikka. Meduusoista varoiteltiin jonkin verran, mutta ilmeisesti nyt ei ollut otollinen meduusa-aika. Tosin näimme kyllä kaksi meduusaa – toisen turvallisesti laiturilta kaukana hotellistamme ja toisen ystäviemme seuraavassa majapaikassa TanjungRhu-hotellissa, jonka rannalle olikin rantautunut oikein jättiläisyksilö: viisi kiloa puhdasta löllyvää massaa. Huh!
Kävimme myös veneretkellä, mutta siitä lisää seuraavalla kerralla..
Ihana Langkawi, me tapaamme varmasti vielä uudestaan! <3
