Lake Gardens

Tiistaina Malesiassa vietettiin kansallispäivää. Koska miehellänikin oli vapaata töistä, päätimme lähteä taas hieman tutustumaan lähiympäristöömme. Olen suuri orkideafani, ja olenkin jo pitkään halunnut vierailla KL:n orkideapuistossa. Puisto sijaitsee Lake Gardensin alueella, ei kovinkaan kaukana keskustasta. Samalla alueella sijaitsevat muun muassa KL Bird Park ja Butterfly Park. Molemmissahan me ollaankin käyty, niistä löytyy myös aiemmat bloggaukset.

Puistossa oli suuret määrät orkideoita, mutta harmiksemme juuri mitkään niistä eivät kukkineet. Myös Orchid Bazaar oli suljettu – juuri kun olin iloinnut, että täältä saan vihdoin ostettua kunnon orkidean kotiin! Nimittäin IKEAn kuuden ringitin orkidea tiputti kukkansa heti seuraavalla viikolla ostohetkestä, tosin kyllä se tuossa sitkeästi kasvattelee uusia lehtiä. Muutama kukkiva orkidea olisi kuitenkin mukava saada kotiin…

Orkideapuutarhasta jatkoimme kävelyä Hibiscus gardenia kohti. Sieltä löytyi lisää kukkia, mutta eipä sielläkään kukkaloisto ollut mitenkään silmiäviiltävä. Täytynee tehdä uusi visiitti vaikka ensi keväänä. En tiedä, milloinkohan täällä on oikein kasvukausi?

Kuunvaihteessa olleen itsenäisyyspäivän ja nyt tiistaina olleen kansallispäivän hengessä Malesian lippuja on aivan kaikkialla. Siis kirjaimellisesti kaikkialla!

Koska kukat olivat lepoasemissa, päätimme jatkaa matkaa läheiseen peurapuistoon. Minulla ei ollut mitään käsitystä paikasta, mutta sen tiesin että puistosta löytyy Mouse deer eli kääpiökauris. Mouse deer on Malesian alkuperäislajeja ja niitä elää trooppisissa metsissä. Söpö otus kyllä olikin! Muuten peurapuisto ei ollut mikään kovin ihmeellinen, peuratkin olivat aika virikkeettömissä olosuhteissa. Lapset tosin tykkäsivät.

Peurapuistosta jatkoimme kävelyteitä summanmutikassa eteenpäin, ja löysimmekin pienen järven suihkulähteineen. Alue oli oikein vehreää, ja siellä oli myös aika paljon ihmisiä viettämässä vapaapäivää. Ei kuitenkaan liikaa. Oli itseasiassa tosi virkistävää olla puistossa, jossa ei ollut liikaa ihmisiä (kuten KLCC-puistossa lähes aina), mutta oli kuitenkin muitakin (Titiwangsa-puisto oli niin aavemainen). Puisto on myös jonkinlainen kasvitieteellinen puutarha, paljon eri puulajeja ja muita kasveja.

Lounaan ostimme kioskista, ja se piti sisällään kookosriisiä ja piiraita, joiden sisällä oli kanacurrya. Riisi oli maistuvaa, mutta nuo piirakat jättivät vähän kylmäksi. Ostimme myös jälkkäriksi jotain friteerattua hedelmää, mutta sitä riitti pieni haukku – yyh. Näytti etäisesti durianilta, muttei kuitenkaan ollut sitä. Maku oli kuitenkin kaamea, joten ei päässyt sekään hedelmä meikäläisen lempparilistoille.

Nyyttejä perinteiseen tapaan…

… sisällä riisiä ja Nasi Lemakistakin tuttua kastiketta.

Tässä pienenä yksityiskohtana mainittakoon kun apulaisemme kertoi, että lapsena reissatessaan vanhempiensa kanssa Manilasta laivalla (lentolippuun ei ollut varaa) kotiin, oli heillä eväänä tällaisia palmunlehtiin käärittyjä riisinyyttejä ja niitä he söivät pitkällä kotimatkallaan. Tämän tarinan varassa uskalsinkin ostaa nämä riisinyytit kioskin pöydältä, missään kylmässähän näitä ei nimittäin säilytetty, eikä näitä myöskään kuumennettu, mutta ei tässä ainakaan vielä ole ruokamyrkytyksen oireista kärsitty.

Kaiken kaikkiaan Lake Gardens on rento alue, ja siellä on muuten iso leikkipuistokin! Nähtiin apinoitakin puissa hyppimässä, mutta niistä ei oikein saa kuvia kun ovat niin nopeita, että meikäläisen liipasinsormi ei ehdi perässä. Meidän puistoretki kesti monta tuntia, ja sen jälkeiset iltauinnit takasivat sen, että lapsemme nuupahtivat sänkyyn supernopeasti illalla.

(Ja me saatiin katsoa vika jakso Orange is the new blackia. Täytyy lähteä dvd-ostoksille, toka tuotantokausi löytyy ehkä jo kaupoista?)

Seuraavaan kertaan, adios!