Indonesiassa palaa tällä hetkellä niin kamalalla intensiteetillä metsää, että koko Kaakkois-Aasia yskii paksussa savussa. Palot ovat alun alkaen viljelijöiden sytyttämiä, taustalla metsän raivaus palmuöljy- ja sellupuuplantaaseille. Myös maanviljelijöiden viljelysmaiden raivaus on yksi syy, mutta palmuöljyplantaaseihin verrattuna kuitenkin pieni. Tällä hetkellä kasvihuonekaasupäästöt metsäpaloista ovat jo ylittäneet Saksan vuotuisat päästöt ja päivittäiset päästöt ovat suuremmat kuin USAn koko talouden aiheuttamat päivittäiset päästöt. Tässä ei vielä ole mukana menetettyä hiilensidontaa eli sitä hiilidioksidia mikä olisi sitoutunut jatkossakin sademetsiin yhteyttämisen kautta ja jää nyt sitoutumatta, koska metsää ei enää ole ja tulevat plantaasit ovat merkittävästi köyhempiä monimuotoisuudeltaan kuin sademetsät.

Polttojen ympäristö- sekä sosiaaliset vaikutukset ovat järkyttäviä. Kasvihuonekaasujen lisäksi savuissa on hiilimonoksidia, otsonia, pienhiukkasia ja karsinogeenisiä yhdisteitä. Sumatralla ja Kalmimantanilla (Borneon Indonesian puoli) ilmanlaatuindeksi on ylittänyt myrkyllisen jo viikkoja sitten. Kuala Lumpurissa Malesiassa ilmanlaatu on nyt kaksi kuukautta ollut epäterveellisestä hyvin epäterveelliseen, muutaman kerran vaarallinen. Eikä Malesiassa mitata lainkaan pienimpiä pienhiukkasia (PM2,5), jotka ovat kaikkein vaarallisempia ihmisille, joten todellista ilmanlaatua voi vain arvailla. Ihmisten lisäksi tämä tietysti vaikuttaa ekosysteemiin monin tavoin. Metsät kärsivät myös savuista, eläimistä puhumattakaan. Paloalueilla asuu paljon harvinaisia ja sukupuuton partaalla olevia eläimiä, esimerkiksi oranki ja Sumatran sarvikuono. Näiden ja monien muiden lajien elinolosuhteet ovat käyneet hyvin ahtaiksi metsienhävittämisen ja salametsästyksen seurauksena. Tämänhetkiset palot luonnollisesti heikentävät näiden lajien selviytymismahdollisuuksia. Kaakkois-Aasiasta puuttuu todellinen poliittinen tahtotila rahkaista ongelma, joten ratkaisun on tultava enemmän kuluttajilta ja palmuöljyn käyttäjiltä. Maailmalla käytetystä palmuöljystä vasta noin 20% on sertifioitua. Palmuöljyä on niin monessa tuotteessa (margariinit, nuudelit, keksit, karkit, jäätelö, pesuaineet, puhdistusaineet jne), että voisi melkein sanoa että jokainen meistä jollain tavalla on osa ongelmaa. Vaatikaamme siis sertifioitua palmuöljyä tuotteisiimme tai jos sertifioinnista ei ole tietoa, parempi välttää palmuöljyä sisältäviä tuotteita kokonaan. Toivottavasti tämä on viimeinen vuosi, kun sademetsiä hävitetään näin brutaalilla tavalla!