Suosikkikukkakauppani! Tänne suhautan junalla ostamaan kukat. Superkestävät leikko-orkideat saa hintaan 6rm eli 1,5e. Ei paha!

Kuala Lumpurissa on kaikki mallikkaasti. 

Mies on työmatkalla, minulla normaali työ-, liikunta- ja arkiviikko. Ja siis tuosta liikunnasta vielä sen verran, että tämä taitaa olla pitkäkestoisin aika koko elämässäni, että olen säännöllisesti käynyt liikkumassa. Olen tosi innoissani kaksi kertaa viikossa pidettävästä pilatestunnista, viikottaisesta zumbasta ja nyt oli jo toinen keskiviikko kun kävin juoksemassa KLCC-puistossa. Tänään tosin oli aivan tuskaisen kuumaa, ei oikein irronnut eikä kyllä tuntunut oikein hyvältäkään, etenkään viimeinen kierros. Innolla jo odotan Suomen raikasta juoksusäätä, jippii!

Elämä Malesiassa tuntuu tällä hetkellä olevan oikein mallillaan. Koko perhe viihdytään täällä tosi hyvin ja ollaan löydetty ihania ihmisiäkin kenen kanssa viettää aikaa. Tuntuu hyvältä, onnelliselta. Tietysti monet asiat ottavat päähän, mutta kyllä niitä päähänottavia asioita löytyy Suomestakin ihan roppakaupalla. Tuntuu, että nyt olen enemmän sinut tämän maan ja kulttuurin kanssa. Luulen tosin, että tämäkin on taas näitä kulttuurishokin vaiheita, varmaan jossain vaiheessa kasvaa taas jonkinlainen sarvi tuohon otsaan, mutta nyt nautin tästä tyytyväisyydestä ja hyvästä olosta.

Nämä kaikki kuvat tässä on otettu meidän helmikuisella Chinatown-retkellä. Kävelimme hikiset viisi tuntia ympäri Chinatownia, Masjid Jamekia, Dataran Merdekaa ja lopulta kotiin. Hyvä hiki tuli matkalla, mutta myös paljon kiinnostavia paikkoja – osa uusia, osa jo ennestään tuttuja. Aika hyvin olemme mielestäni päässeet tähän kaupunkiin sisälle, siitä olen tosi iloinen. Vieläkään minua ei kannata auton rattiin laittaa, mutta kävellen osaan jo suht hyvin suunnistaa täällä keskustassa ja sen liepeillä. Vaikka varsinaisestihan tämä ei tosiaan ole mikään kävelijän paratiisi…

Ihan vaan sivuhuomautuksena, meikäläisen kuontalo kaipais kyllä vähän jotain väriä! Eikö vaan? Taitaa olla Suomessa värjäyksen paikka… Esikoisen kuontalo saikin tällä viikolla uuden muodon, nyt näyttää niin isolta pojalta! Tuo kuvassakin näkyvä turatukka on siis historiaa (toistaiseksi)!

Ah näitä Malesian herkkuja! Tosin noita kastanjoita en ole syönyt, mutta esim. tuolla takana siintää hedelmäkoju, josta voi ostaa hedelmäpussukoita 1-3rm hintaan, riippuu aina vähän missä paikassa koju sijaitsee. Mutta siis 0,25-0,75e ei ole paha hinta tuoreesta ananaksesta/melonista/jakkihedelmästä/papaijasta/mangosta yms yms. Ja sillä saa myös nopeasti piristymään lasten kävelystä jo nuutuneet kehon ja mielen, ja toki myös aikuisenkin.

Chinatowninsta vielä sen verran, että monet sanovat ettei se nyt ole niin kummoinen paikka, turistirysä, ei kannata käydä ja niin edelleen, mutta itse olen tästä aivan eri mieltä. Chinatown on yksi ehdottomia lempparipaikkojani koko kaupungissa, ja onneksi sinne vielä pääsee junalla superkätevästi tästä meiltä. Tykkään myös Chinatownin liepeillä olevasta Central Marketista, jossa turistihintaisia käsitöitä, Aasia-kamaa ja myös sitä krääsää tarjolla. Chinatownissa minun suosikkeihini ei lukeudu Petaling Streetin piraattikojut, vaan niitä ympäröivät kadut ja korttelit. Aito aasialainen tunnelma. Pahalta haiseva pimeä torikuja, jossa häkeissä kaikkea kamalaa. Ravintola, josta saa naurettavan halpaa ruokaa mutta josta myös siskon poikaystävä sai ruokamyrkytyksen (saattoi se tosin olla joku muukin pöpö, ruokamyrkytykset ovat tosi harvinaista, en ole kuullut kenekään saaneen ruokamyrkytystä katukojuista, ainoastaan hotellien ravintoloista). Ihana, mutta vähän kallis sisustuskauppa Peter Hoe. Hauskoja trendikahviloita kummallisilla kaduilla ja paikoissa, joissa niitä ei todellakaan oleta olevan. Teekaupat. Helmikaupat. Krääsäkaupat (en ole ostanut ikinä vielä mitään, mutta joka kerta käyn ihmettelemässä kiinalaista bling blingiä). Ihan vain joitain mainitakseni.

Tämä kuva on minun suosikki. Niin Malesiaa. 

<3 <3 <3