Turismia ja kuumeista menoa

 

DSC_0363.JPG

Petronas twin towers – Kuala Lumpurin maamerkki.

Meidän vierasputki on nyt virallisesti alkanut! Mahtavaa! Viime viikonlopuksi saatiin vielä spontaani yllätysvieras, kun tanskalainen vaihtarikaverimme lennähti parin päivän reissulle Intiasta. Sivuhuomautuksena sanottakoon, että tämä ystävämme on juuri muuttanut kolmeksi vuodeksi yksin Intiaan Bangaloreen komennukselle! Rohkeaa! En usko, että itse olisin uskaltanut lähteä.

DSC_0366.JPG

Koska aikaa oli vain lauantai ja sunnuntai, suoritimmekin KL:ää ihan urakalla aamusta iltaan. 🙂 Aloitimme aamulla keskustakierroksella; tornit, KLCC-park, taksilla Central Marketille ja sieltä vielä kierros Chinatownissa. 

DSC_0368.JPG

Vaikea tehtävä: kuinka saada kuvaan sekä ystävämme että tornit koko komeudessaan?

DSC_0369.JPG

Menara KL eli KL tower siellä takana. The world’s seventh tallest communication tower! Malesiassa toden totta kaikki on ”maailman siksi ja täksi suurin/korkein/mahtavin rakennus”. Itse poden vielä kuumeen jälkimaininkeja kotona, mutta mieheni ja esikoinen lähtivät tuonne juuri uusien vieraidemme kanssa, jotka saapuivat eilen. Harmittaa älyttömästi olla kipeä, kun on vieraita täällä. Nyyyyh! Onneksi kuitenkin jo parempaan päin, päätin päivän levätä kotona, jotta illalla pääsisin kulos syömään vieraidemme kanssa.

WP_20140830_010.jpg

Illaksi meillä on sama kuvio, kuin oli tanskalaisen ystävämmekin kanssa: drinksut sky barissa (viime viikonloppuna olimme Grand Hyattissa, tänään päätimme mennä helipadiin, jos vain ei sada. Viime viikolla sade sotki suunnitelmamme, toivottavasti tänään on parempi onni.), dinner Jalan Alorilla ja sitten vielä drinksuille Jalan Changkatille. Tämä sama kaava tulee varmasti toistumaan kaikkien vieraidemme kanssa – varautukaa siis siihen!

WP_20140830_015.jpg

Jalan Changkatin lauantai-illan tunnelmia.

WP_20140831_003.jpg

Tehtävä: bongaa hämis! Tämä todellakin oli koolla pilattu, yyyyyh!!!

Sunnuntai-aamuna lapset heräsivät jo kukonlaulun aikaan – kuten aina – joten pääsimme jo hyvissä ajoin liikkeelle. Hurautimme taksilla FRIMille (Forest Research Institute of Malaysia), koska ystävämme halusi nähdä myös sademetsää. FRIM on kyllä tosi kiva paikka, helppo myös lasten kanssa. Ei ehkä niin kovin autenttinen, ja etenkin viime sunnuntain ollessa kansallispäivä, paikka oli todella täynnä ihmisiä. Polku on kuitenkin suht helppokulkuinen, ja canopy walkway ehdottomasti kokemisen arvoinen.

WP_20140831_012.jpg

Koska FRIM ja Batu Caves ovat jotakuinkin samalla suunnalla, päätimme mennä tsekkaamaan myös luolan. Itse olin ekalla kerralla vähän pettynyt Batu Cavesiin, kauhean sotkuinen paikka ja ei muutenkaan niin kovin ihmeellinen. Nyt kuitenkin kun tiesin mitä odottaa, näin luolat sotkun takaa ja siis onhan se nyt upea paikka! Aivan mielettömän luonnonmuodostelmat! Ystävämme oli tosi iloinen, että kävimme myös täällä. 

WP_20140831_008.jpg

Tietenkin pöydälle kaatui just kuvanottohetkellä mehut. Mutta koska se on enemmänkin sääntö kuin poikkeus tässä porukassa, niin julkaistaan silti tämä kuva. Ja itse olen vihdoin oppinut pitämään kookosvedestä, ja se sopii myös tulisten ruokien seuraksi mainiosti.

Batu-cavesin juurella on intialaisia kasvisravintoloita. En haluaisi nähdä näiden paikkojen keittiöön, mutta ruoka on kyllä erinomaista. FRIMin hiljaisuuden ja rauhan jälkeen tämä ravintola oli kuin oltais hypätty sillä taksilla eri maahan ja aikakauteen. Kamala kaaos, vilkkuvaloja, meteliä ja seinät täynnä hindu-tauluja ja -patsaita (myös vilkkuvia). Tarjolla oli vain muutama annos, mutta ruuat olivat kyllä maukkaat. Intialaisittainhan kaikki söivät käsineen (oikealla kädellä, vasenta kättä pidetään likaisena), mutta me pyydettiin erikseen haarukka ja lusikka. Veistä täällä ei saa juuri mistään, Malesiassa syödään haarukalla ja lusikalla. Olemme myös tarkkailleet, miten tällä kombinaatiolla syödään ja kyllä se niin on, että lusikka menee suuhun. Toki pihviravintolat ja sellaiset on sitten asia erikseen.

Viikonlopun aikana siis kävimme läpi tornit, KLCC-parkin, Central Marketin, Chinatownin, Jalan Alorin, Jalan Changkatin, FRIMin ja Batu Cavesin. Kun ystävämme tilasi taksin sunnuntai-iltana lentokentälle, olimme aivan tööt, mutta hyvällä tavalla. Loistava aloitus turistisyksylle, odotamme jo tulevia seikkailuja innolla!

Suhteet Oma elämä

Majapaikka kukkivien puiden katveessa

DSC_0346.JPG

Aloitin kirjoittamaan meidän yltiöpäisestä turismiviikonlopusta, jolloin suoritettiin KL:ää kuin viimeistä päivää, mutta koska ne kuvat eivät suostuneet siirtymään blogiin, kirjoitan sitten vielä sanasen Balista ja meidän hotellista.

Kaikki omatoimilomalla olleet tietävät, että hotellin buukkaus voi olla aika rasittavaa puuhaa. Tulee vietettyä tunti jos toinenkin Tripadvisorin, booking.comin ja agodan sivuilla, lopulta kaikki välilehdet ja hotellit ovat sekaisin, ja korvista nousuu savu. Näin oli myös Balin matkan kanssa. Sinänsä tyhmää käyttää tuntikausia näinkin mitättömään asiaan, etenkin kun me ei olla mitään hotellikranttuja, eikä kaivata luksusta tai kiiltävää pintaa. Toisaalta lomalla käy kuitenkin aika harvoin, joten toivoo asumuksen olevan mukava ja odotusten mukainen.

DSC_0347.JPG

Balin hotellilta toivoin lähinnä Bali-tunnelmaa, ja jos se muualla Balilla olikin vähän hakusessa ainakin aluksi, löytyi se hotellistamme sillä samalla sekunnilla kun astuimme hotellin porteista sisään. Pihalla kuljettiin kapoisia polkuja pitkin kukkivien puiden katveessa. Lähellä olevan suurehkon (ja erittäin ruuhkaisen kadun) metelistä ja kiireestä ei ollut tietoakaan hotellin porttien sisäpuolella. 

DSC_0344.JPG

Huoneet sijaitsivat pienissä taloissa, joissa oli yhteensä neljä huonetta – kaksi alhaalla ja kaksi ylhäällä. Kotiuduimme yhdeksän päivän aikana niin hyvin, että lopulta lapset juoksentelivat paljain jaloin polkuja pitkin.

DSC_0345.JPG

Uima-allas oli ehkä parhaat päivänsä nähnyt, vähän jotain levääkin kasvoi joidenkin laattojen välissä, mutta kyllä me siellä silti polskittiin. Minun mielestä sekin sopi hyvin siihen kuvaan, joka minulla oli Balista. Hotellissa oli itseasiassa kaksi uima-allasta, tämä vanha ja sitten uusi uudella puolella. Uusi puolikin vaikutti hyvältä ja huoneet siellä ovat varmasti nykyaikaisemmat, mutta itse tykästyin vanhemman puolen tunnelmaan, puutarhaan ja balilaisuuteen.

DSC_0348.JPG

 

DSC_0350.JPG

Parasta antia hotellissa oli ehkä aamiainen. Joka aamu tarjolla oli erilaisia ruokia – paistettua riisiä (tietysti, oltiinhan indonesiassa!), kasvistempuraa, munakasta, kalapuikkoja (ei mitään markettikamaa), kasviswokkia, tofuwokkia, kanapullia, paistettuja nuudeleita, pekonia, paistettua kinkkua, currya jne. Tietysti tarjolla oli myös perus-paahtoleivät ja croissantit, mutta niitä ei tullut paljon syötyä. Lasten puolesta nämäkin olivat tietysti hyvä juttu, paikallinen ruoka etenkään heti aamutuimaan ei uponnut kovinkaan hyvällä menestyksellä lapsikatraaseemme.

DSC_0352.JPG

Kaikki puut kukkivat, ja saatoitpa saada jopa carambolan päähäsi jos kuljit varomattomasti polkuja pitkin. 

DSC_0354.JPG

Deluxe-huoneet, jossa siis sekä meidän perhe että Shanghai-kamumme yöpyivät (olimme samassa hotellissa, mahtava juttu!) olivat jo parhaat päivänsä nähneet, mutta viihdyimme silti loistavasti. Mikäli et kaipaa lomaltasi silkkaa luksusta ja matkakohteesi on mahdollisesti Sanur, voin kyllä suositella hotelliamme lämpimästi. Kunpa seuraavillekin reissuille löytäisimme samanlaisen resortin, josta on samallalailla luonnetta ja rauhaa. Täytynee siis jatkaa tripadvisorissa roikkumista…

Suhteet Oma elämä Matkat