Bukit Gasing

WP_20140803_001.jpg

Tänään käytiin reippailemassa Bukit Gasingissa eli  vapaasti suomennettuna Gasingin kukkulalla. Olemme kaivanneet viikonloppuihimme keskuspuisto-/Luukki-tyyppistä paikkaa, jossa voisi reippailla ja lenkkeillä lasten kanssa. FRIM on kiva, mutta ajattelimme että olisi kiva tutustua myös muihin paikkoihin tässä lähiympäristössä. Käytimmekin perjantaisen pubi-illan hyväksi, ja kyselimme muilta suomalaisilta hyvistä päiväretkipaikoista. 

Bukit Gasing sijaitsee Kuala Lumpurin ja Petaling Jayan rajoilla, eli ei ollenkaan kaukana keskustasta. Latasimme siis aamulla repun täyteen juomaa ja hyttysmyrkkyjä, ja hurautimme taksilla kyseiselle alueelle. En tiedä, onko metsäpoluille virallista alkua jossain, meidän taksi vain jätti meidät tien laitaan ja sanoi, että tästä näitä polkuja lähtee kun vähän etsitte. Hyvin löysimmekin metsäpolut ja niin pikku patikkaretkemme saattoi alkaa.

WP_20140803_003.jpg

Päätimme jättää kameran kotiin, joten näpsin muutamia kuvia kännykällä paikasta (edit, nyt kyllä vähän harmittaa. Aika hämäriä kuvia nämä ovat, nyyh. Pitäisiköhän oikeasti panostaa pieneen pokkariin, siinä ei olisi niin paljoa roudattavaa..). Polut olivat aika ajoin hieman vaikeakulkuisia, ja kerran jouduimme kääntymään takaisin polun noustessa liian jyrkästi ylöspäin. Jälleen kerran nuorimmaisemme kulki Manducassa ja esikoinen käveli aika reippaasti, ainahan sitä jonkin verran mutinoita joutuu kuuntelemaan näillä kävelyretkillä. Kaikenkaikkiaan kävelimme reilut kolme kilometriä, mikä ei matkana ole mitenkään huima, mutta polut olivat sen verran vaikeakulkuisia esikoiselle, ja nousuja ja laskujakin oli sen verran, että matkanteko ei ollut kovin nopeaa.

 

WP_20140803_007.jpg

Metsässä näimme apinoita, monia eri lintuja, oravia, erikokoisia muurahaisia ja perhosia.

WP_20140803_008.jpg

Välillä polut levenivät ja kulku oli helppoa. Yksin ei metsässä oltu, mutta sopivan yksin kuitenkin. 

WP_20140803_011.jpg

Jyrkähköt rappuset veivät kukkulan laelle, jonka päällä nökötti vielä näkötorni. Hienoa ja rehevää metsää näkyi ympäristössä, pystyi ihan unohtamaan että ollaan ihan kaupungin keskellä.

WP_20140803_012.jpg

WP_20140803_12_16_40_Smart.jpg

WP_20140803_019.jpg

 

WP_20140803_025.jpg

Oli retki mikä hyvänsä, eväät on syytä olla kunnossa, varsinkin kun on lapsia mukana. Meillä kulkee repussa yleensä jokaiselle oma vesipullo, lapsille pillimehut, aikuisille 100plussaa (isotoninen juoma), ja ruokapuolelta rusinoita ja keksejä. Eväiden avulla saa sekä lahjottua lapsia vielä jaksamaan eteenpäin, sekä myös oikeasti niistä saa energiaa jaksaa eteenpäin. Juomataukoja saa pitääkin aika usein, vettä ei voi olla liikaa matkassa mukana. 

WP_20140803_028.jpg

WP_20140803_029.jpg

Myös jalkineet on syytä olla kunnossa. Näillä poluilla oli paljon lehtiä maassa, sekä muutenkin jyrkissä kohdissa hiekka luisti jalkojen alla. Viimeksi olin sellaisissa tossukoissa liikenteessä, onneksi nyt laitoin kunnon lenkkarit jalkaan. 

WP_20140803_033.jpg

WP_20140803_034.jpg

Meidän matkaoppaan ”Kuinka kulkea viidakossa” -osiossa on muistutus siitä, että aina kannattaa katsoa mistä ottaa kiinni. Tämä on ihan totta (vaikkei me edes missään oikeassa viidakossa vielä olla oltu). Monesti olen meinannut laittaa kourani muurahaiskuhinaan, ja myös tällainen piikikäs oksa voi yllättää horjahtajan.

WP_20140803_035.jpg

Lopulta putkahdimme metsästä ulos johonkin ihmeelliselle hiekkakentälle, jonka takana näkyi kerrostaloja. Päättelimme, että sinne saisimme varmasti taksin tilattua, joten lähdimme tarpomaan talojen suuntaan. Hieman kyllä arvelutti tämä reittivalinta, kuljimme nimittäin jonkin hökkelikylän läpi, jonka liepeillä hengaili kaukaa katsottuna hieman epämääräistä porukkaa. Hetken mietin, että olikohan tämä hyvä ajatus, koska en ole yhtään perehtynyt näihin alueisiin täällä, jos täällä on jokin paikka johon ei länsimaalaisena ole syytä astua. Lähemmäksi tultuamme kuitenkin huomasimme, että ihan tavallisia nauravaisia malesialaisia talojen liepeillä hengailikin, joten turhaan pelkäsin. Tämä oli ensimmäinen hökkelikylä, jonka täällä näin. Autenttisuutta lisäsi tässä seikkailuissa vielä se, että hiekkakentän takana olevalta kukkulalta nousi kamalat savut ja kuului ihmeellistä musiikkia ja mölyä, aivan kuin siellä olisi ollut menossa jotkut uhrimenot. Kyllähän tässä väkisinkin mieleen tulee, että asutaan hieman norsunluutornissa täällä keskustassa, aika kaukana tavallisten malesialaisten arjesta..  

Eksyinpäs nyt taas vähän aiheesta. Takaisin siis puistoon. Olen tosi iloinen, että löysimme tämän paikan. Tai eihän se sattumaa ollut, onneksi täällä on ihmisiä, keneltä kysellä ja keneltä saa apua. Se onkin yksi syy, miksi tämä blogini on julkinen. Jos tänne blogiin joskus joku KL:ään muuttava eksyy, toivottavasti nämä postaukset auttavat löytämään uusia paikkoja ja retkikohteita kaupungista. Jatkossakin siis retkipostauksia seuraa…

Kuulemisiin!

 

Hyvinvointi Liikunta Matkat

Saturday treats

Ringring, soitettiin eilen talomme management officesta, ”teille on saapunut paketti”. Postimies toi Suomesta lapsille pienet paketit vanhemmiltani ja isoäidiltäni, ja olipa äitini sujauttanut kirjekuoreen minullekin MeNaiset! Mitä luksusta! Kyllä tietää äiti, miten tehdä tytär iloiseksi (Saksaan sain aikoinaan ihania halva-salmiakkilähetyksiä!) Tämä pieni ele teki meikäläisen kyllä superiloiseksi! Tässä sen taas huomaa, että pienillä asioilla saa kyllä isosti iloa aikaan. Tykkään nimittäin kovasti lukea kaikenlaisia lehtiä, niin sisustusta, life stylea kuin sporttiakin. Olen täältäkin löytänyt joitain ihan ok lehtiä, mutta en vielä sellaista oikeasti hyvää ja tarvittavan höttöistä kuitenkin, että sen parissa oikeasti viihtyisin.

Olipa siis mitä loistavinta aloittaa viikonloppu MeNaisten kanssa omalla poolilla! Sain jäädä vielä ihan yksin nautiskelemaan lauantai-aamun kirkkaasta auringosta (tänään ei ollut hazesta tietoakaan, mitä ihanuutta!) miehen viedessä lapset kotiin.

WP_20140802_005.jpg

Jottemme tulisi ihan mökkihöperöiksi, päätimme lähteä syömään illalla tuohon viereiseen ostoskeskukseen. Suunnitelmissa oli mennä vakkaripaikkaamme Taste Enclaveen, joka on siis sellainen ”ruokamaailma”, pitäen sisällään useita erilaisia keittiöitä. Taste Enclavessa kohtaa meidän mielestä laatu, tunnelma ja hinta erinomaisesti toisensa. Ei kuitenkaan päästy sinne asti, koska päätimme testata samaiseen ostoskeskukseen juuri avatun Wondermama -ravintolan, joka markkinoi itseään teemalla Modern Malaysian Kitchen. Malesialainen ruoka on käytännössä riisiä/nuudeleita ja kanaa, eri muodoissaan ja eri kastikkeissa. Toki malesialainen ruoka pitää paljon muutakin sisällään, paljon mereneläviä, mustekalaa, beeffiä, sekä tietysti kiinalainen ja intialainen keittiö ovat myös vahvasti läsnä. Myös vietnamilaista, indonesialaista, korealaista, japanilaista jne jne saa joka paikasta, ja tietysti myös länkkäriruokaa on tarjolla laidasta laitaan. Itseasiassa täällä on ihan hirveästi ravintoloita ihan joka paikassa, ei tosiaan ole ongelmana löytää ruokapaikkaa itselleen. Päinvastoin; on niin paljon valinnanvaraa että on todella vaikea päättää, mitä haluaa milloinkin syödä ja missä!

Alla minun tämän illan herkku : Nasi Lemak, jossa Chicken Rendang. Perinteiseen Nasi Lemakiin tulee kookosmaidossa keitetty riisi, keitetty kananmuna, kana-currya (tai jotain vastaavaa), tulista mustekalakastiketta, kuivattuja sardilleja ja paahdettuja pähkinöitä. Ja tämä on siis alunperin aamupala, jota nykyään syödään pitkin päivää! Huh, aika raskasta! Mutta tää on kyllä yks mun suosikeista, paljon erilaisia, rikkaita makuja ja sopivan tulista. Tämä minun tämäniltainen Nasi Lemak oli siis hieman varioitu versio, ja sisälsi jotain papukastiketta (tuossa kupissa) ja sitten Chicken rendangia, joka on siis käsittääkseni myös perinteistä malesialaista kanakastiketta. Mutta siis erinomaisen hyvää. Harmi, että ravintola on niin kovasti siinä ostoskeskuksessa, käytännössä aivan pääkäytävällä, ravintolassa olisi muuten potentiaalia paljonkin: sisustus, ruoka, palvelu ja hinta olivat todellakin kohdallaan.

WP_20140802_015.jpg

Ruuan kanssa päätin koittaa jotain uutta juomaa. Yritän valita listalta aina mahdollisimman raikkaan juoman, joka olisi kuitenkin terveellinen. Ehdottomat suosikkini tähän mennessä ovat olleet Lemongrass Mojito (siis alkoholiton, ruokajuoma) ja erään ravintolan detox-juice (vastapuristettu tuoremehu selleristä, omenasta, ananaksesta, sitruunasta ja inkivääristä – aaaaaaaah). Mutta siis tämä tämäniltainen juoma meni kyllä huti-kategoriaan, sekä makunsa että koostumuksensa puolesta. Kyseessä oli sour plum- eli japaninaprikoosimehu sekoitettuna 7uppiin. Hmm. Oliskohan tosta pitänyt jo päätellä jotain? Mutta tulipahan koitettua, ei tartte sitä sitten enää seuraavalla kerralla maistaa! Juoma maistui vähän kuin kookosveden, lakritsiuutteen ja jonkun sokerisiirapin sekoitukselta, yyh.

WP_20140802_013.jpg

Nyt kuitenkin ollaan siis jo kotona, vatsat täynnä herkkuruokaa. Käytiin ostamassa vielä lähikaupasta vesimeloni. Ja lakuja. Niiiiiiiii-in, lakuja!! Made in Finland! En ole mikään lakunsyöjä, mutta tilaisuus on kyllä todellakin tässä tapauksessa tehnyt varkaan. Viimeksi meni koko pussi saman illan aikana. Hups. Yritän pitää itseni kurissa tällä kertaa.

WP_20140716_002.jpg

Lopuksi vielä eilisen illan skumppakuva. Eilen oli Malesian Suomalaisyhdistyksen pubi-ilta, mutta otimme varaslähdön mieheni kanssa ja menimme ennen muiden suomalaisten tapaamista juomaan alkudrinksut Marini’s ravintolaan, joka sijaitsee 57. kerroksessa. Marini’s on ehdottomasti korkein rakennus, jossa olen ikinä ollut, aika hienot maisemat sieltä avautuvatkin. Eilen tosin oli hieman savusumua ja muuta hämyä ilmassa, joten näkyvyyttä ei piisannut kauhean pitkälle. Hyvältä kuitenkin maistui skumpat, seura oli loistavaa ja maisematkin aika wow! Harmi, että kännykässä on niin surkea kamera, ettei tule saatua tämän parempia kuvia näistä paikoista. Toisaalta, jos haluatte paremman kuvan, tulkaa tänne ja nähkää maisemat paikan päältä!

 

WP_20140801_021 (2).jpg

Nyt hiljeni lastenhuoneessa, joten taidan kaataa meille lasit viiniä ja päästään aloittamaan leffailta. Kilistetään tämän viikonlopun Suomen juhlille, niin häille kuin polttareille, joissa ollaan täällä kovasti hengessä mukana. Huomenna mennäänkin viidakkoretkelle, ehkä siitä sitten seuraavaksi!

Adios!

Suhteet Oma elämä