Petrosains, tuo KLCC:n mini-Heureka aivopesulla höystettynä

Olen kyllä maailman surkein bloggari. En kanna kameraa mukanani juuri ikinä, ja silloinkin kun kannan, en jaksa ottaa sillä kuvia. Sen sijaan näpsin kuvia surkealla kännykkäkamerallani, ja silläkin harvoin. Joten tästäkään reissusta ei juuri kuvia ole, ja nekin kaksi surkeita ja epätarkkoja kännykkänäpsyjä.

Koska eilen tuli raportoitua eilisen retki, niin raportoidaan nyt sitten lauantaiset puuhamme. Kävimme nimittäin lauantaina Suriassa sijaitsevassa Petrosains science centerissä. Petrosains sijaitsee Petronas-tornien alakerrassa Suria ostoskeskuksen ylimmässä kerroksessa ja pääperiaatteeltaan esittelee öljyn historiaa esihistoriallisista ajoista nykypäivän käyttökohteisiin saakka. Petrosainsista löytyy kaikkea dinosaurus-aikakauden jutuista öljynporauslauttaan, formuloihin ja muoviesineisiin. On vipua, nappulaa ja rattia joita pääsee painelemaan ja kääntelemään. On palikoita pinottavaksi ja palloja heiteltäväksi. Puuhaa todellakin riittää lähes vauvasta vaariin. 

WP_20140719_004.jpg

Poikamme oli aivan innoissaan paikassa, mutta tyttömme selvästi liian pieni vielä moiseen keskukseen, monesti kyllästyi odottelemaan ja halusi jo eteenpäin. Paikka vei lopulta myös minusta mehut, tuntuu että kierros vain jatkui ja jatkui ja jatkui…

Mutta ehdottomasti käymisen arvoinen paikka, etenkin lasten kanssa! Puuhailtavaa riittää parivuotiaasta varmasti ihan aikuiseen asti, eikä sisäänpääsykään ollut älyttömän kallis. Pääsimme itseasiassa maleisialaisilla henkilökorteillamme sisälle edullisella perhelipulla, olisikohan koko perheen sisäänpääsy maksanut 30 ringittiä eli noin seitsämän euroa. Ehdottomasti hintansa väärti! 

WP_20140719_005.jpg

Muutamaan asiaan tiedekeskuksessa kannattaa varautua: aivopesuun ja jäätävään ilmastointiin. Ensimmäinen on tietysti luontevaa, onhan keskus Petronas-yhtiön tiedekeskus ja kaikki pyörii öljyn ympärillä. Mutta on keskuksessa paljon muutakin tieteeseen liittyvää, joten mielestäni aivopesua tai öljyteollisuutta ei kuitenkaan ollut liikaa esillä.

Ja mitä jälkimmäiseen tulee, en voi olla ihmettelemättä että on se kumma, että sisällä pitää olla niin järkyttävän kylmä ettei normaaleissa vaatteissa tarkene! Aivan järjetöntä! Ja ihan kamalaa energiantuhlaustakin, kuinkahan paljon säästyisi energiaa ja sitä kautta rahaa ja myös päästöjä, jos lämpötilaa nostettaisiin muutamalla asteella sisätiloissa?! Viime viikolla pojan päiväkodin aloituksen myötä ryhdyin kantamaan mukanani sukkia ja huivia, jotka voin kylmän yllättäessä laittaa päälleni. Harmi, etteivät ne sattuneet tuolle reissulle mukaan, muutuin kierroksen loppuvaiheilla melkein jääkalikaksi ilmastoinnin takia. Huh!

(Tähän vain pienenä lisäyksenä, että saimme tänään ekan sähkölaskumme ja järkytykseksemme huomasimme että olemme kuukauden laskutuskaudella käyttäneet saman verran sähköä kuin Suomessa puolessa vuodessa!! Siis hjälp! Emmekä todellakaan ole käyttäneet ilmastointia hövelisti vaan olen yrittänyt olla kovinkin tarkkana siitä, ettei sitä pidetä liikaa päällä. Täytynee jatkossa nukkua yöt hieman hikisemmissä olosuhteissa…)

WP_20140719_007.jpg

Petrosains-kierroksessa meni reilut pari tuntia, joten sen jälkeen nälkä kurnikin jo totisesti vatsanpohjassa. Surian neljännessä kerroksessa sijaitsee myös RASA-ravintolamaailma, josta saa paikallista ruokaa hyvinkin edulliseen hintaan. Minun mikälie curry-soppa maksoi 1,5euroa ja miehen paistetut riisinuudelit toiset 1,5e. Ruoka ei nyt varsinaisesti ole mitään gourmeeta, mutta hyvää kuitenkin. Olen kyllä aika laiskaksi kokiksi muuttunut, päivisin kokkaa lähinnä Amelia (tai me yhdessä) ja iltaisin monesti mies tuo työmatkallaan take awayt mukanaan (yritän uskotella itselleni, että ne eivät olisi niiiiiin epäterveellisiä, mutta… hmmmm). No, on sitä kokkailtukin Suomessa, nautitaan nyt tästä helppoudesta täällä.

Mut hei, tässä meidän sunnuntain lounas, ihan omin kätösin valmistettu (paitsi noi ihme klöntit, ne on pakastealtaasta poimittuja vegenyyttejä). Monta kertaa olen tätä tehnyt, ja nyt ehkä ekaa kertaa voin kutsua ruokaa maistuvaksi. Toivottavasti Suomeenkin joskus saataisiin tuoreriisinuudelit! Muutaman tavoitteen olen asettanut itselleni täksi Malesia-ajaksi: matkusta mahdollisimman paljon ja opi tekemään aasialaista ruokaa. Molemmat ovat työn alla….

DSC_0831.JPG

Näiden tavoitteiden myötä, kuulumisiin!

Kulttuuri Matkat

Sunnuntairetkeilyä

Tämä viikko on mennyt aika apeissa tunnelmissa. Alkuviikko tuskailtiin päiväkodin aloituksen kanssa, tuntui hyvin takkuiselta ja soimasin jo itseäni järjettömästä ajatuksesta tunkea poika päiväkotiin. Loppuviikko kohden päiväkoti alkoi kuitenkin tuntua jo ihan hyvältä idealta, ja perjantaina poika kysyikin jo et ”täytyks sun nyt jo tulla hakee, haluisin olla täällä vähän pidempään vielä!”. Eli mitäpä sitä suremaan sen enempää.

Fiilikset pysyivät kuitenkin aika matalalla torstai-iltaisen lentokoneonnettomuuden myötä. Tai eihän kyseessä ollut varsinaisesti mikään onnettomuus, vaan kone ammuttiin taivaalta alas. Uutinen järkytti kovasti, varmasti paljon juuri sen takia että olemme itse täällä Kuala Lumpurissa, jonne kone oli matkalla. Ja senkin takia, että vasta pari kuukautta sitten lensimme itse Donetskin yli. Silloin mietin allaolevaa sotaa, ja ihmettelin myös miten lentoreitit menevät erilaisten sotatantereiden ylitse.

Turma sai kuitenkin ajattelemaan koko tämän maailmanmenon järjettömyyttä ja maailmantuska taas kohosi huimiin lukemiin. Eikä se nyt vieläkään ole varsinaisesti helpottanut, mutta eipä se surussa ja murheessa vellominenkaan auta. Mutta kaikki ajatukset ovat kyllä viattomien uhrien läheisillä.Niin monta turhaan menetettyä elämää lentokoneturmassa, Gazassa, Afganistanissa, Syyriassa, Afrikan monissa maissa ja missä ikinä näitä järjettömyyksiä onkaan menossa. Surullista.

WP_20140720_002.jpg

Mutta sitten tähän päivään. Jälleen on siis sunnuntai ja viikko lopuillaan. Ollaan mieheni kanssa koko kakstoistavuotisen (!!) taipaleemme aikana ”retkeilleet” viikonloppuisin, joskus vain viereisen korttelin kahvilaan, joskus pidemmille patikoinneille. Jotain on kuitenkin tehtävä lauantaisin ja sunnuntaisin, pelkkä kotona lorvailu harvemmin maistuu. Lasten tultua nää retket on kyllä aika usein suuntautuneet leikkipuistoihin ja pienille kävelyille lähiympäristöön – niin Helsingissä kuin nyt täällä Kuala Lumpurissakin. 

Tämän päivän retkemme suuntautui Titiwangsa Lake Gardensiin, 46 hehtaarin puistoalueeseen muutaman kilometrin päästä kotoamme. Päätimme kävellä puistoon, koska arkiliikuntaa tässä kaupungissa tulee saatua aika vähän. Ylläolevasta kuvasta voi huomata taas nämä loistavat kävelyolosuhteet. Jalan Tun Razak, jonka varrella kävelimme, on miniversio KehäI:stä, joskin liikennettä varmaan aika saman verran, ajonopeudet vaan vähän matalammat. Retken jännitysmomentteihin kuului tämän tien ylitys. Suojatie oli kyllä olemassa ihan valoineen, mutta valoista ei kyllä ollut mitään iloa – ne eivät ikinä vaihtuneet vihreiksi jalankulkijoille, eikä suoraanmenijöiden valo vaihtunut lainkaan punaiseksi. Muutama hikikarpalo siinä vierähti, mutta lopulta pääsimme tien yli turvallisesti.

WP_20140720_003.jpg

DSC_0835.JPG

Perillä odotti vehreä puisto, mutta tyhjyydessään suorastaan aavemainen. Lienee Ramadan syynä siihen, että puistossa ei ollut juuri ketään meidän lisäksemme. Puiston keskellä on kaksi toisiinsa yhdistettyä ”järveä” ja iso leikkipuisto. Puistoalue oli tosi kiva, ihmettelen kyllä miten siellä ei tosiaan ollut ketään näin sunnuntaina. Mutta mielummin niin päin, olen vähän kyllästynyt KLCC-puiston viikonloppuiseen väenpaljouteen. 

DSC_0842.JPG

 

DSC_0847.JPG

Suomi-pojalla taas hiki virtasi ja lippakin näköjään valui silmille. Lippikset ja hatut on kyllä ihan ehdottomia, vaikka yritänkin aina varjossa ottaa lapsilta hatun pois päästä ettei tulis mitään lämpöhalvausta. 🙂 Kuten kuvasta huomaa, kuuma on!

DSC_0844.JPG

Parhaimmat kaverukset. Pikkusisko seuraa isoveikkaa ihan kaikkialle ja tekee ihan kaiken perässä. Ihaillen.

 

DSC_0848.JPG

Puiston järvet olivat hieman rehevöityneitä. Näköjään sinne sekaan mahtui jotain elämääkin. Nää oli isoimmat kalat, jotka bongattiin (ehkä noin metrin mittasia), aika hurjia. Erikokoisten kalojen lisäksi bongattiin kilpikonnia. 

DSC_0850.JPG

DSC_0851.JPG

Tehtävä: etsi kuvasta kilpikonna!

DSC_0852.JPG

Tänään on ollut taas hieman savusumuinen päivä, mutta kertoimet ovat kuitenkin vielä ihan reilusti kohtuullisen puolella. Ja eipä tässä auta sisäänkään jäädä, täysin saasteetonta ja savutonta päivää täällä ei tulla näkemään. (Eikä tämä ole mitään esim. Kiinaan verrattuna. Tuttavaperhe on parhaillaan Shanghaissa ja siellä kertoimet todellakin huitelevat täysin eri lukemissa.)

DSC_0853.JPG

Eiköhän tämä taas tästä. Toivottavasti ensi viikko toisi vähän parempia uutisia tullessaan…

Selamat tinggal!

Suhteet Oma elämä Matkat