Wohoo, it’s a zoo day!

Vihdoin meillä on netti kotona! En siis heti alkuun kyllästynyt tähän blogin pitoon, vaan netin hommaaminen olikin astetta hankalampaa ja hitaampaa kuin oletimme. Nyt kuitenkin pääsemme taas surffailemaan Internetin ihmeelliseen maailmaan, joten blogin päivityskin onnistuu.

Tänään oli retkipäivä ja vuorossa Negara Zoo. Eläintarha taitaa sijaita hieman kaupungin ulkopuolella, mutta ei sinne kovinkaan pitkä matka ollut. Taksilla huristelimme ja mittariin kilahti 15 ringittiä, eli alle neljällä eurolla päästiin perille. Taksit toimivat täällä loistavasti, ja etenkin älypuhelimiin ladattava MyTeksi-aplikaatio on loistava. Jos ikinä matkustat Malesiaan (tai Kuala Lumpuriin, en tiedä miten toimii muualla), suosittelen lataamaan MyTeksin puhelimeen, sen avulla taksien käyttäminen on ihanan helppoa. Kiitos paikalliselle Suomi-yhteisölle vinkistä, ei varmasti vieläkään olisi kuultu moisesta apuvälineestä ilman heidän vinkkaustaan.

No mutta, sinne eläintarhaan. Ilma todellakin helli meitä, eli tavanomaisen kuuman lisäksi oli aurinkoista, eikä ukkonen jyrissyt edes etäällä. Hieman kyllä aurinko alkoi jo tuskastuttaa reissun loppupuolella, mutta onneksi eläintarhassa oli paljon puita jotka varjostivat kulkuväyliä. Tässä siis taas useita kuvia tämänpäiväiseltä reissultamme.

apina.JPG

 

DSC_0203.JPG

Eläintarhasta löytyi Aasian ja Afrikan eläimiä. Tässä ihmetellään norsuja. Minullekin monet eläimet olivat uusia tuttavuuksia, kuten juurikin norsut, krokotiili, isot kilpikonnat, eri tiikerit jne. Viime vuonna Jerezin eläintarhassa Espanjassa Afrikan eläimistä kirahvit ja seeprat tulivat tutuiksi, mutta kyllä ne vieläkin jaksoivat sykähdyttää. Mielestäni eläimet olivat täällä myös aika hyvissä oloissa (ainakin Jereziin verrattuna), joskin joillakin eläimillä oli edelleen aika luvattoman pienet häkit/aitaukset, kuten mielestäni Korkeasaaressakin. 

DSC_0231.JPG

Tässä uudelleenrajatussa ja siksi niin sumeassa kuvassa hyppii apinoita puissa. Nämä veitikat olivatkin vapaana täällä, liekö ohikulkumatkalla vai mitä. Tämän kuvan ottamisesta hetken kuluttua nämä tyypit olivatkin penkomassa roskista. Onneksi eivät tulleet kuitenkaan kovin lähelle ihmisiä.

DSC_0148.JPG

Oranki! <3 Näyttää kyllä aika masentuneelta. Nämä olivat niin inhimillisen oloisia, aivan ihania! Orankejahan elää täällä Malesiassa, tosin Borneolla, mutta ne ovat uhanalaisia sademetsän raivauksen vuoksi. Todella sääli. Tuolla eläintarhassa taas mietin, että on se sääli miten niin monet lajit ovat todella uhanalaisia tai todennäköisesti häviämässä maailmasta kokonaan lähivuosien aikana. En oikein tiedä mitä ajattelen eläintarhoista – toisaalta eläimet ovat niissä ahtaissa ja luonnottomissa olosuhteissa, mutta toisaalta eläintarhoissa pidetään yllä joidenkin lajien olemassaoloa ja lajien monimuotoisuutta. En tiedä, pulmallista. Ilman lapsia ei varmaan tulisi mentyä, mutta lasten kanssa eläintarhat ovat hyviä retkikohteita, ja eläintarhoissa voi kuitenkin opettaa lapsille luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen tärkeyttä.

DSC_0240.JPG

Sarvikuono päivänokosilla.

DSC_0277.JPG

Nämä kirahvit olivat kovin kesyjä, hauskoja ja suloisia tapauksia.

DSC_0299.JPG

Mammapaita päällä, mutta no worries, ei ole tulossa perheenlisäystä. Kaikki hellevaatteet vaan ovat olleet täällä tarpeen. Huh!

DSC_0316.JPG

Krokotiilin keltaiset silmät… Olen muuten koukussa Katherine Pancolin kirjoihin, joista nyt kolmannen tilasin juuri Suomesta meille tulevilta vierailta. Saa suositella muuten hyviä kirjoja, olen päässyt täällä taas lukemisen makuun, nyt pitäis vaan keksiä hyviä kirjoja (ei suomalaisia, jotain mitä saa täältä kirjakaupoista!).

DSC_0320.JPG

En tiennyt, että näin isoja kilpikonnia on olemassa. Aivan valtava. Kuten nuo orangit olivat syntyneet 60-luvulla, myös tämä yksilö taisi olla aika iäkäs.

 

oranki.JPG

Tässä vielä toisesta orangista rajattu kuva, aika epätarkka siis. Tällä oli selvästi show menossa, seuraavaksi siirtyi juomaan muovipullosta vettä. Muita inhimillisiä faktoja: elävät 60-vuotiaiksi ja odottavat jälkikasvua yhdeksän kuukautta, aivan kuten ihmisetkin.

 

tiikeri.JPG

Tässä tiikeri, jonka tarkempaa rotua en nyt muista. Taisi kuitenkin olla sellaista lajia, jota täällä Malesiassakin elelee. Tosin tiikerithän ovat myös erittäin uhanalaisia, jo sukupuuttoon kuolleista lajeista muutamiin tuhansiin yksilöihin.

Meillä oli mukava retkipäivä, mutta täyttä kymppiä eläintarha ei kyllä saa. Eläintarhassa pääsi kulkemaan myös sähköbussilla, joka tietysti oli mukavaa joillekin, mutta jalankulkijoita bussit häiritsivät ja muutenkin niiden jatkuva tööttäily teki tunnelmasta hektisen. Myös ruokatarjonta oli todella huonoa, ainakin verrattuna KL Bird Parkiin. Kohta eläintarhaan avataan uusi vetonaula, Pandojen tarhaus. Pari viikkoa sitten kaksi pandaa lennätettiin tänne Kiinasta, ja nyt niiden siis annetaan kotiutua. Saa nähdä, menemmekö vielä jossain välissä pandoja katsomaan. Nyt ainakin on hieman yliannostusta näistä erilaisista eläintarhoista, kolmen viikon sisällä on koluttu akvaario, lintupuisto ja nyt tämä. Jospa ensi viikonloppuna jo päästäis sinne rannalle, mistä olen haaveillut jo kauan!

Hauskaa lauantaita Suomen suveen! xx

 

Suhteet Oma elämä Matkat

Linturetkellä

Eilen otin siis tosiaankin itseäni niskasta kiinni, pakkasin kaksi kassia – käsilaukun ja toiseen juomia (pikku vinkki: kannattaa ottaa reissuun mukaan pari kangaskassia – meidän Nanson kassi on jokapäiväisessä käytössä ja kiitän itseäni sen mukaanottamisesta joka päivä!). Sainpa niinkin paljon aikaiseksi, että pistin ihan jopa ripsaria ja sitten lähdimme siis retkelle. Niin paljon seikkailumieltä ei ollut, että olisin lähtenyt viheltelemään punaista taksia tienlaitaan rattaiden ja kahden lapsen kanssa, joten nappasimme hotellin edestä kalliimman sinisen taksin. Eipä sekään paljoa maksanut, n.8e ja matkaa oli reilusti yli kymmenen kilsaa, tosin taksikuski taisi hieman hidastella ja kierrellä ja kaarrella – paluureittimme oli nimittäin aivan toisenlainen. Taksikuskimme oli hauska hohottava maleisialainen ukkeli, eipä siis tämä suuri rahareikä paljoa harmittanut. 

Retkemme suuntautui siis KL Bird Parkiin, maailman suurimpaan ’avoimeen’ lintupuistoon, jossa siis suurin osa linnuista lentelee vapaana. Linnut eivät suinkaan olleet täysin vapaana, vaan kävelimme suurien verkkoviritelmien sisällä. Käveltävää tosiaan riitti, en tiedä tarkkaa kilometrimäärää, mutta kyllä siinä kilometri poikineen tuli talsittua. Pisteet meidän poitsulle, joka hienosti ja valittamatta tallusti koko matkan. 

Ohessa siis kuvakavalkadi linturetkestämme. Otin jopa meidän järkkärin mukaan, mutta harmikseni kaikki kuvat ylivalottuivat enemmän tai vähemmän. Yritin vähän muokata kuvia, jotteivät olisi aivan niin valottuneita, enpä tiedä onnistuinko. Puistossa en siis tietenkään muistanut, kuinka kameran asetuksia säädetään, joten automaatilla mentiin. Oliskohan syytä vähän muistella, miten tuota kameraa käytetään…? 🙂

Pahoittelut vielä, en tosiaankaan muista näiden lintujen nimiä, joten pelkät kuvat saavat nyt riittää. 🙂

DSC_0035.JPG

Olikohan tämä jonkin sortin pelikaani? Sitä sai syöttää, ja sillä oli suuuuuuuuuuuuri suu!

 

DSC_0047.JPG

Well hello! Nämä ”pöllöt” olivat kyllä aika psykedeelisen näköisiä. Tosin aika apaattista sorttia..

 

DSC_0053.JPG

Jäde-selfie. Kuuma oli, lapset varsinkin kirkkaanpunaisia hiestä. Jäätelö oli siis paikallaan viilentämään ja estämään ylikuumentumista. 

 

DSC_0056.JPG

Lintuja sai syöttää automaateista ostettavalla ruualla. Meillä ei onnneksi ollut oikeanlaisia kolikoita mukana, joten tyydyttiin seuraamaan muiden syöttöpuuhia. Muutenkin lintuihin koskeminen ei hirveästi houkuttanut…

 

DSC_0057.JPG

Osa linnuista oli siis myös teljetty häkkeihin, osa aika pieniinkin. Vähän kyllä omatunto kolkutteli lintujen takia, mutta yhtään kovin stressaantunutta lintua ei nähty.

 

DSC_0063.JPG

Tälle papukaijalle oli jäänyt jotain varpaiden väliin. Oli aika vekkuli tyyppi muutenkin.

 

DSC_0064.JPG

Meidän kanssa samaan aikaan puistoon tuli monikymmenpäinen ryhmä kiinalaisia lapsia. Täällä alkoi eilen jonkin sortin school holiday (taksikuskin mukaan kuukaudeksi), joten olisivatko olleet viettämässä lomanaloituspäivää. No, jokatapauksessa tungosta oli välillä, vaikka yritinkin aina mennä vähän eri suuntaan ryhmän kanssa. Näitä lapsia kiinnosti kyllä meidän lapset yhtä paljon, ellei enemmänkin, kuin linnut, ja monta yhteiskuvaa pitikin ottaa. Ihmetellen kyllä seurasin näiden opettajia, oli bleiserit ja kaikki, ja tuolla tosiaan oli KUUMA! En varmasti valehtele, jos arvioin että oli ainakin +35, ja kun aurinko paistoi niin kuumempi. Hiki siis tosiaan virtasi.

 

DSC_0065.JPG

DSC_0068.JPG

Lintupuistossa oli ihanan rehevää kasvillisuutta – kuten täällä kaikkialla. Aikoinaanhan tämä kaupunki on rakennettu ja raivattu sademetsän keskelle, täällä kyllä sademetsän läheisyyden aistii monessakin asiassa. Odotan kyllä kovasti, että pääsen sinne oikeaan sademetsään!

 

DSC_0076.JPG

Esikoinen huusi yht’äkkiä: ”Äiti, KATO, tuolla on krokotiili!!!!”. Ja hui, siellä tosiaan oli sellanen reilun metrin mittainen lisko, jonka kieli tuli kovinkin liskomaisesti ulos ja sisään, ja ulos ja sisään. Ihan vapaana se siellä vilisteli (ehkä, yritin kovasti tiirailla oliko se jollain aidatulla alueella, mutta ei se ainakaan siltä näyttänyt). Onneksi me nähtiin se sellaisen sillan päällä, ovat sitten harmittomia tai ei, niin en kyllä oikein mielellään tollaisen kanssa ihan samaa kävelypolkua jaa.

 

DSC_0078.JPG

Näitä haikaroita oli paljon, olivat kovin tuttavallisia ja myös kiinnostuneita ihmisistä. Onneksi eivät kuitenkaan liian lähelle tulleet, kuten eivät muutkaan linnut.

 

DSC_0080.JPG

DSC_0032.JPG

DSC_0087.JPG

Pienet hikipää-kartanlukijat. Lenkkareista sen verran, että vaikka ovatkin kuumat täällä, niin olen kyllä superiloinen että molemmille lapsille on hyvät lenkkarit mukana, huomattavasti kevyemmin kulkee askel kuin sandaalit jalassa (tietysti sandaalejakin on hyviä, me ei vaan omisteta sellaisia). Lapsillekin kannattaa siis reissussa olla hyvät kengät, omista kengistä puhumattakaan.

 

 

DSC_0096.JPG

DSC_0108.JPG

Tyttö kaapattiin syliin tuosta noin vaan kuvattavaksi. Sitä pidetäänkin täällä oikeana karkkina, silitellään ja leperrellään. Molemmat lapset saavat kyllä tosi paljon (positiivista) huomiota osakseen, muutenkin täällä ollaan ihan superlapsiystävällisiä. Toistaiseksi vielä en ole kovinkaan ahdistunut tuosta lasten saamasta huomiosta, mutta voi sekin jossain vaiheessa käydä ottamaan pannuun. Ihmiset ovat kuitenkin olleet tosi ystävällisiä ja hyväntahtoisia, joten mitäpä haittaa tuostakaan voi olla?

 

DSC_0109.JPG

Tutkittavaa riitti. Kivet ja risut ja kuolleet lehdet olivat ihan yhtä kiinnostavia kuin linnutkin.

 

DSC_0122.JPG

Lopuksi virkistäydyttiin kookospähkinällä ja kookosvedellä (?). Lapset eivät siitä kyllä piitanneet pätkääkään, ja ei tuosta nyt minunkaan ykkösherkkua tullut. Vaatii ehkä hieman totuttelua vielä. Eikös kookosvesi ole tosi terveellistä? Pitää siis jatkaa harjoituksia…

Kaiken kaikkiaan retkemme lintupuistoon oli todella onnistunut. Tämä siis ehdottomasti on toinen paikka, jossa suosittelen vierailtavan, etenkin jos olet lasten kanssa reissussa. Että vink vink vaan, kaikki meille matkaansa suunnittelevat. Täällä on jo monta aktiviteettia suunniteltu, ja vielä ei olla käyty juuri missään. Seuraavaksi itse haluaisin nähdä meren, sinnekään kun ei ole pitkä matka. Voi olla, että tämä viikonloppu menee muutossa, mutta ehkä jo seuraavana viikonloppuna voisimme tehdä pikkuretken rannikolle. Olen nähnyt niin paljon kuvia Malesian unelmabiitseistä, etten kestä enää jos en pääse sinne muutenkin kuin tietokoneen näytön kautta!

Nyt lupasin päästää esikoisen tähän katsomaan Dora the exploreria. Ostin tvkaista.comin meille puoleksi vuodeksi, mutta toistaiseksi ei olekaan Pikku Kakkonen kelvannut. Katotaan Youtubesta Doraa ja Numberjack’sia (sekä Disney channelia telkkarista). Eilen sitten esikoinen latelikin numerot yhdestä seitsämään englanniksi, joten ihan turhaa ei ole siis näiden ohjelmien katsominen ollut. Eiköhän se kieli siitä sitten ala lapsillakin taipumaan, kun vauhtiin päästään.

Hauskaa viikonloppua Suomeen! Me vihdoin muutetaan, jeeeeeee!

 

Kulttuuri Matkat Suosittelen