Pieni maistiainen Cameron Highlandseilta
Viime viikonloppuna Kuala Lumpurissa vietetiin pitkiä pyhiä maanantain ollessa Federal Territory Day ja tiistaina hindujen juhliessa Thaipusamia. Tuo Thaipusam on hyvinkin värikäs juhla, jossa ihmiset lävistävät itsensä ja kantavat sitten lävistysrenkaissa muun muassa hedelmiä ja maitoa jumalille. Me ei menty lasten kanssa katsomaan näitä juhlallisuuksia, mutta googlettamalla Thaipusam saa jo kuvahausta ihan hyvän idean siitä, mitä juhla pitää sisällään.
Meillä oli auto vuokrattuna lauantaista maanantaihin, mutta suunnitelmat menivät vähän mönkään meille jälleen rantautuneen enterorokon takia. ARGH miten ärsyttävää! Lauantai siis vietettiin täällä sisätiloissa esikoisen ollessa vielä hieman toipilas. Sunnuntaina kuitenkin päästiin matkaan ja suunnattiin auton keula kohti Cameron Highlandseja, Malesian keskivaiheilla sijaitsevaa ylänköaluetta.
En ole vieläkään saanut siirrettyä kuvia kamerasta koneelle, joten tässä muutama kännykkänäpsäisy maistiaisina. Ylläolevassa kuvassa meidän kaksi reipasta potilasta, toinen jo parantunut, mutta rakkulainen toipilas (isompi) ja toinen juuri sairastunut pikkupotilas.
Nuorimmaisella nimittäin alkoi tietysti enterorokko sitten sunnuntai-iltana reissun päällä. Ja siis meillä nämä enterorokot alkaa niin, että ensin oksennetaan kaaressa useampaan kertaan kaikki ulos mitä vain vatsalaukku sisällään kantaa (tällä kertaa tietysti siellä vuokra-autossa, niiiiiice), ja vähän ylimääräistäkin, ja sen jälkeen nousee tosi korkea kuume noin puoleksi vuorokaudeksi. Sitten parannellaan näppylöitä viikon verran, muuten jo terveenä ja intopiukenana, mutta olosuhteiden pakosta kaukana muista lapsista. Todella typerä tauti! Buu!
Meidän reissu siis meni hyvin rauhallisissa meiningeissä, ajeltiin pikkuteitä ja käytiin teeviljelmillä vähän kävelemässä. Meidän koko perhe kyllä ihastui paikkaan, eikä vähiten sen täydellisen suomalaisen ilmanalan takia! Kuvitelkaa, että tällä maapallolla on tosiaan paikka, jossa lähes koko vuoden vallitsee täydellisen suomalaisen kesän olosuhteet. Aivan ihanaa oli illalla hengittää raikasta, viileää ilmaa. Yöllä jopa tutisimme kylmissämme peittojen alla ja aamupalalle pakkasimme päälle kaikki mahdolliset vaatekappaleet jotka olin ottanut mukaan, ja silti oli vilpoisaa. Ah sitä raikkautta ja ylänköilmaa! Täytyy tässä yhteydessä tosin mainita, että pari kuukautta sitten Cameron Highlandsia koetteli rankkasateet, tulvat ja maanvyöryt. Joten ei sielläkään ihan koko ajan ihan täydelliset sääolosuhteet vallitse…
Lopuksi vielä pari valokuvaa uudesta herkusta, jonka aiemmin olen ohittanut torilla tyyliin ”siis nää myy tällaisia superraakoja mandariineja. hei daaa!”. Ostin näitä viikonloppuna Cameron Highlandseilta torikojusta, jossa myytiin kaikenlaisia paikallisia kasviksia ja hedelmiä. Myös mansikoita, mutta suomalaisten herkkumansikkojen makuun tottuneena eivät nämä purkeissa kasvatetut kaukaiset sukulaiset maistuneet oikein miltään. Toista olivat nämä hedelmät – maukkaimpia mandariineja en ole varmaan maistanut missään! Minun mielestä myyjä sanoi näiden olevan honey mandarin, ja hunajaisen makeilta ne kyllä maistuvatkin.
Mandariinien lisäksi toin tuliaisina itselleni hortensian (en ole täällä missään ennen nähnyt!), komean tulilatvan, piikittömän kaktuksen lapsille, paprikoita, kurkkuja, maissia, parsakaalia, mansikoita ja kirsikkatomaatteja.
Yritän saada siirrettyä kuvat koneelle niin voin kirjoittaa kunnon jutun ylänköalueesta. Mutta siihen asti, näkemiin!