Rullaa, rullaa, rullaa…

Niin sitä taas mennään jo torstaissa. Uskomattoman nopeasti menee viikot täälläkin, vaikkei arki olekaan vielä täynnä kaikenmaailman menoja. Mutta olen kyllä saanut täälläkin kalenteria täytettyä kiitettävästi. Minulla kalenteri pitää olla aina sopivasti täynnä, muuten iskee jonkinsortin ahdistus ja kyllästyminen. Tämä viikko on tosiaan pitänyt sisällään töitä (ihanaa kun on ollut apua lastenkaitsemisessa), mutta on siihen mahtunut paljon muutakin. Eilen oli aamulla Malesian Suomalaisyhdistyksen aamukahvit, tosin ainakaan näin loma-aikaan meitä kahvittelijoita ei ollut kuin kolme (plus lapset). Mutta mukavaa vaihtelua kuitenkin. Koska kahvit olivat tällä kertaa tuossa Suriassa, eli kaksoistornien allaolevassa ostoskeskuksessa joka sijaitsee alle puolen kilsan päästä kodistamme, päätin että menemme tutustumaan kauppakeskuksen leikkipaikkaan. Mukaan pakattiin sukat sekä lapsille että äidille, ne ovat pakolliset. Ilmeisesti sukkia myydään leikkipaikkojen kassoillakin, mutta tällä kertaa meillä nyt oli omat sukat mukana. Muuten ei kyllä sukkia voi oikein käyttää, ahdistaa ajatuskin sukkien laittamisesta jalkaan. Lapsilla tosin on sukat lenkkareissa, mutta muuten, huh!

Surian Isetan-tavaratalon lastenosastolla on siis tämä pienehkö leikkihuone, joka kuitenkin tarjosi puoleksitoista tunniksi oikein loistavasti ajanvietettä lapsille. Olimme siellä toisen suomalaisen perheen kanssa, tai siis perheen äidin ja 2,5v pojan. Kiva kun lapsillakin on välillä muuta leikkiseuraa kuin toisensa – siinä missä tämä aika täällä on hitsannut lapsistamme oikean parivaljakon, ovat myös tappelut ja kinastelut sen mukaisia. Leikkihuoneessa ei kuitenkaan tappelua tullut, vaan lapset innoissaan hyppivät pallomeressä ja juoksentelivat ja kiipeilivät telineissä. Paikan ollessa sopivan pieni, voitiin me äidit istuskella penkillä ja rupatella omiamme.

Kukkuu, on kivaa!

Muuten arkemme rullaa omalla painollaan. Saimme jopa työluvat ja passit kuntoon viime perjantaina ja siten avattua pankkitilit alkuviikosta, jee! Ruuat olen oppinut tilaamaan verkosta ja ne tuodaan suoraan kotiovellemme. Mitä luksusta! Ruokien saapuminen on tosin aina yhtä hupaisaa, ikinä ei tiedä mitä sieltä kassista tällä kertaa putkahtaa. Olen tilaillut vähän sitä sun tätä, esimerkiksi kuusi viiden banaanin nippua, ison pussillisen pieniä sipuleita, aivan kaameita vessaharjoja, juomakannun jonne mahtuu muutama hassu lasillinen vettä jne jne. Enemmän yllätyksiä ehkä kuitenkin tuottaa se, että mitä pussista puuttuu. Osa puuttuvista tarvikkeista korvataankin kaupan puolesta (tämäkin on johtanut välillä ikäviin yllätyksiin), mutta osa jää vain uupumaan. Ihanaa kuitenkin, että ruuat saa kotiin asti ja hyvin edullisesti, palvelu maksaa siis vain vaivaiset 8 ringittiä eli pari euroa.

Alla kännykkänäpsäisy, joka kuvastaa hyvin tämänhetkistä arkea pienimmäisen kanssa. Kovasti harjoittelemme pottailua, ja pääasiassa meneekin tosi hyvin. Myös nukke siis käy ”issalla” säännöllisesti. Täällä ei onneksi ole mikään kiire, potentiaalista potallaharjoittelukautta on ympäri vuoden (lämpötilan puolesta), voittaa Suomen vaivaiset pari kuukautta mennen tullen! :)

Muita arjen kohokohtia ovat olleet tällä viikolla:

• vieraamme, jotka ilostuttavat meitä täällä vielä 1,5 viikkoa
• apulaisemme paperiasiat ovat hyvällä mallilla menossa eteenpäin Immigrationissa. Kohta meillä on apulainen täyspäiväisesti, ihanaaaaaaaa!!
• esikoinen oppi sukeltamaan kunnolla! Siis WOW! Tästä olen jopa aidosti kateellinen, koska itsehän en osaa sukeltaa. Olenkin ollut nyt sukeltelematta, ettei lapset vaan erehdy ottamaan meikäläisen ketterästä nenästä kiinni -tyylistä mallia. Vitsit, voikohan aikuisena oppia sukeltamaan? Nyt siis esikoisemme vetelee monen metrin matkoja hauskalla matotyylillä, tai sitten vain potkien eteenpäin. Ihan älytöntä, miten lapset oppivat nopeasti! Tänään uima-altaalla esikoinen painelikin pitkin aikuistenallasta kellukkeilla, vähän väliä sukellellen, uiden ja myös nautiskellen (selällään). Vähän sydämentykytyksiähän tämä tietysti aiheuttaa minulle, enkä kyllä kovin kauas minusta vielä halua poikaa päästää. Vaikka nyt tahto oliskin kova mennä kauas ja kovaa..
• Aina vaan hyvä ja edullinen aasialainen ruoka ja IHANAT tuorepuristetut mehut. Näistä mehuista aion todellakin tehdä ihan oman kirjoituksen, niin ihania mehuja täältä saa. Näissä alkaa tulla jo krantuksi – eilen Suriassa lounaalla mehut eivät olleetkaan niin hyvät ja maistuivat vetisiltä. Aivan päinvastaisen makuelämyksen tarjosivat taas miehen työpaikan alakerrassa maanantaina lounastaessamme saamamme mehut – miehellä ananasmehua ja minulla vihreä omena-varsisellerimehua (tiedän, kuulostaa hirveältä, mutta on todella hyvää! Olen juonut pelkkää varsisellerimehuakin, se maistui aikalailla siltä miltä kuulostaakin). Mutta ah mitä arjen luksusta nämä mehut tarjoavatkaan! Vielä on pitkä liuta makuja kokeilematta…

Aurinkoista juhannusta Suomeen! Täällä ei paljoa juhannusta juhlita, tosin harkitsemme kyllä pikkuretkeä Pulau Pangkorille, joka on KL:ää lähimpänä oleva kiva rantamesta. Katsotaan saadaanko autoa järkätyksi sopuhintaan…

Cheers!