Savuisia syyspäiviä
Savuiset terveiset Kuala Lumpurista! Täällä on tällä hetkellä todella pahat savusumut, API eli ilmanlaatuindeksi on tällä hetkellä 152 – unheatlhy. Ajatella, että ulkoilmakin voi olla unhealthy! Tässä ylimmässä kuvassa muuten paistaa aurinko, heh. Viikko sitten vielä suunnittelin, että voisin yrittää jossain vaiheessa ehtiä altaalle hetkeksi, että saisin vähän väriä ennen Suomen työmatkaa (joo, siitä vähän lisää kohta), mutta kuten tästä yllä olevasta kuvasta voi nähdä, ei tuolla nyt ihan hirveästi varmaan väriä tarttuisi pintaan vaikka tuolla savun seassa makoilisikin. Harmaata väriä ehkä voisi vähän tarttua..
Nämä savut tulevat pääasiassa Sumatralta, jossa poltetaan metsää, palmuöljyplantaaseja, puuplantaaseja paperiteollisuudelle sekä myös jonkin verran ”kasketaan” maata ruuan viljelyyn. Kaikki nämä poltot ovat ymmärtääkseni laittomia, ja pitkälti myös malesialaisten ja singaporelaisten omistamien yhtiöiden tuotosta.
Täällä sana ”laiton” on kyllä kokenut jonkinlaisen inflaation kaikin puolin. Mikä kaikki täälläkin on laitonta, ja mitä kaikkea silti tehdään. Korruptiota on jokaisella tasolla aivan ylimmästä poliittisesta johdosta ruohonjuuritasolle. Meidän edellinen maid (jota muuten myös yritetään saada tänne parhaillaankin, mutta juurikin nämä samat lainkoukerot, jotka kuitenkin ovat hyvin epäselviä ja aina erilaisia riippuen agenteista, tuottavat harmaita hiuksia) sanoikin, että poliisi kadulla on vain keräämässä rahaa, ei niillä muuta virkaa olekaan. Suomalaiselle perinjuurin kummallinen ajatus, että virkavaltaan ei voi luottaa. Ja sitten taas se, että kukaan ei luota täällä kehenkään tekee tästä yhteiskunnasta tosi epäorganisoidun, hitaan ja kömpelön. Argh! Vitsi eurooppalaiset ei tajua, kuinka selkeässä systeemissä siellä eletään. Mikä taas johtuu siitä, että mailla ja hallinnoilla on pitkät historiat ja perinteet, jotka sitten taas myös pohjautuvat sortoon, kaaokseen, korruptioon ja väkivaltaan, niin kotitantereella kuin näissä edellisissä siirtomaissa. Mikä on sitten taas yksi syy jonka takia nämä nuoret valtiot ovat tilassa, jossa harjoitellaan olemista ja johtamista.
On kyllä kiinnostavaa seurata Suomenkin tämänhetkistä meininkiä. En tiedä onko minulla jotenkin vääristynyt uutisvirta, kun lähinnä facebookin kautta seuraan tapahtumia. Toisaalta ihan Ylen ja Hesarin juttuja, joten luulen olevani suhteellisen hyvin kuitenkin perillä. Täällä meillä on tosi mielenkiintoisia keskusteluja maahanmuuttopolitiikasta, jotenkin tätä maailmaa katsoo vähän eri näkövinkkelistä. Täältä käsin Suomeen tulevien pakolaisten määrä tuntuu tosi pieneltä. Itse en myöskään näe ”elintasopakolaisuuden” olevan niin väärin, itsekin olen täällä tavallaan ”elintasomaahanmuuttajana”. Tai en oikeastaan edes tavallaan vaan nimenomaan. Joskus poden täällä olemisesta huonoa omaatuntoa, sellaista uuskolonialistista huonoa omaatuntoa, mutta sitten taas kun näkee miten täällä asiat toimivat (tai miten ne nimenomaan eivät toimi), ymmärrän miksi tänne halutaan länsimaista työvoimaa.
Tästä toimimattomuudesta taas ihan yksi arkielämän esimerkki tästä ihan meidän asunnosta: meidän ilmastointi on jatkuvasti rikki. Välikatto, jossa ilmastointilaitteet sijaitsevat, tulvii vedestä noin kerran kuussa, mutta asiaa ei saada korjattua. Aina täällä käydään jotain väkertämässä, mutta ongelma tulee aina uudestaan. Viimeksi ilmastointi oli rikki kolme viikkoa sitten. Ja nyt. Kolme viikkoa sitten kävin korjaajan kanssa tällaisen keskustelun:
korjaaja (k): Ma’am it’s fixed now.
minä (m): Ok thanks! What could we do to prevent this from happening again?
k: no ma’am it’s fixed now
m: yes, but could we do something so that this would not happen again.
k: no ma’am it’s fixed now no need to do anything. Just call me next time you need maintenance.
m: yes, but can we do something to prevent this from happening, so that there would not be any water coming out anymore?
k: no ma’am it’s fixed now.
Okei. Ja meni viikko ja laite pasahti taas, välikatto tulvii ja sieltä tiputtelee vettä pitkin lattioita. Ja laite pamahti siis keskiviikko-iltana ja nyt mennään maanantaissa. JOka päivä olemme soittaneet agentille ja laittaneet ensin ystävällisiä, sitten vihaisia viestejä. Eikä mitään tapahdu. On kuulemma kauhean vaikeaa löytää ketään osaavaa ilmastointikorjaajaa! Miettikääpäs sitä! Kaupungissa, jossa on miljoonia ilmastointilaitteita. Mutta osaavaa korjaajaa ei vain ole. Tai sellainen on ainakin kauhean työlästä löytää. CANNOT!!
Ajankohta nyt varsinkin on aivan hanurista, kun ikkunoitakaan ei voi pitää auki. Sieltä tulisi öisin kuitenkin vähän viileämpää ilmaa, sellaista +26 asteista. Nyt hikoillaan täällä sisällä, kosteusprosentti on varmaan kuin saunassa ja lämpötilakin varmasti yli +35. Ulkona on tällä hetkellä +31C, onneksi ei sen korkeampi. Mutta kyllä tässä taas hieman mielenlujuutta ja pitkää pinnaa tulee harjoitettua.
Tässä vielä näkymä tältä päivältä. Yhtään muokkaamatta. Olen lähdössä Suomeen perjantaina työmatkalle, ilman puolesta ei kyllä harmita yhtään. Muuten ehkä ihan vähän harmittaa, Suomeen on kiva tulla, mutta kyseessä on vain muutaman päivän matka ja siksi myös todella rankka. Enkäpä siellä oikeastaan muuta ehdikään kuin töitä tekemään, mutta ehdinpähän lentokentän Alepasta täyttää sitten ruisleipävarastot. Ja on siinä onneksi lauantaina puoli päivää ja sunnuntai, jolloin ehdin käydä moikkaamassa isoäitiäni maalla ja hengittää keuhkot täyteen raikasta maalaisilmaa.