Wappuviikko

Vappuviikko. Kevät. Asiat, jotka ovat Suomessa minulle tärkeitä ja merkityksellisiä, eivät täällä tunnu miltään. Fiilistelen kyllä vappua, mutta vähän samalla tavalla kuin muidenkin juhlien kanssa, tunnelmaan pääseminen on jokseenkin haastavaa.

Niin kauan kuin muistan, olen juhlinut vappua. Vappu on ehdottomasti yksi parhaista juhlista. Pitkä talvi takana, kevätkin alkaa jo olla voiton puolella, puissa silmuja ja nurmikko vihertää. Ihmiset ovat iloisia, ilmapallot värikkäitä ja lasissa kuplivaa. Lapsena meillä vietettiin vappubrunssia tai sitten joskus mentiin ystäväperheelle vappua viettämään. Vappuisin äitini kaivoi levyhyllyn kätköistä työväenlauluja ja mekin siskojen kanssa opimme laulamaan Leninin isosta otsasta, johon mahtuu koko maailma. Oli omatekoista simaa ja paljon kavereita, joiden kanssa leikkiä. Myöhemmin vappuja vietetiin omien kavereiden kanssa, opiskeluaikoina kahden viikon teekkarivaput kävivät voimille ja Helsingissä Kaivopuistoon on raahauduttu vaikka taivaalta on joskus satanut pieniä sammakoita. 

Vapputytöt Kaivopuiston viimassa pari vuotta sitten. 

Kyllä meillä täälläkin yritystä on. Sunnuntaina vietetään Malesian Suomalaisyhdistyksen vappupiknikkiä, jonne ehdottomasti menemme. Täällä ei ole pelkoa taivaalta satavista sammakoista eikä untuvatakkia tarvitse pukea päälle, mutta ei myöskään ole torvensoittajia puistossa eikä vappupalloja myydä missään. Tosin kyllä me varmaan sellaiset mennään ostamaan tuolta juhlakaupasta, vaikka ei se nyt ihan sama asia olekaan. Munkit kyllä paistan, siitä perinteestä en luovu. Viime vuonna meinasin jo antaa periksi, mutta sisko lähetti munkeistaan kuvan niin tulin järkiini, eihän nyt vappumunkkiperinnettä saa katkaista! Sitä paitsi munkit ovat yksi harvoista gluteenittomista ”pullamaisista” leivonnaisista, jotka onnistuvat loistavasti. Teen aina satsin gluteenittomia munkkeja ja satsin normimunkkeja – molemmat menevät kuin kuumille kiville. Olennaista myös on, että samalla pitää kuunnella niitä työväenlauluja, muuten ei tunnelmaan virittäytyminen onnistu.

Tähän alle linkitän pari vappubiisiä, joista ensimmäinen vie minut lapsuuden vapputunnelmiin – tätä hoilasimme kurkut suorina kerrostalomme pihalla kavereiden kanssa, naapureilla varmasti on ollut hauskaa meitä kuunnellessa. Toinen biisi on taas Vapauden kaiho, jota ilman ei vappu starttaa ja jossa myös sanomaa tähän päivään. Olenkin kuunnellut sitä jo varmaan kymmenen kertaa tällä viikolla, Hiski Salomaan esittämänä vapputunnelmaan pääsee ehkä parhaiten. Tähän laitan kuitenkin Soul Captain Bandin version, siinäkään ei ole moittimista. 

Hauskaa ja riehakasta WAPPUA kaikille! 

https://youtu.be/qspuZ5m9rB8