Kapkaupunki – Erilainen Afrikka?

Minun on aina hankalaa selittää muille, Kapkaupungissa käymättömille ihmisille, miksi tämä kaupunki on niin mieletön. Palvelu on hyvää, kaikki puhuu englantia, ruoka on herkullista ja halpaa, viini virtaa ja shoppaillakin voi niin paljon kuin sielu sietää. Ja siis tämä kuvaushan ei nyt kerro mitään tästä ainutlaatuisesta paikasta…

Olen käynyt Kapkaupungissa neljästi työni puolesta ja joka kerta olen varannut viikonlopun verran omaa lomaa. Olen kiertänyt lähistön viinviljelmiä, surffannut Muizenbergissä ja huristellut turistibussin kyydissä. Lokakuun lopussa pääsen kaupunkiin vihdoin ihan omalle lomalle! Tarkoitus on viettää niin city-lomaa kuin kierrellä viinitarhoja ja rentoutua luonnonhelmassa. Odotan reissua todella paljon.

Mutta takaisin siihen miksi Kapkaupunkin on niin ainutlaatuinen. Se tunne alkaa jo lentokentällä taksikuskin kanssa. Tummaihoinen kuljettaja vastaa ystävällisesti kysymyksiini ja kertoo vapaaehtoisesti hurjasta Apartheidista. Koko ajan hän on kuitenkin kiitollinen siitä että nyt asiat on toisin ja hänen lapsillaan on mahdollisuus koulutukseen. Hotellin respassa minulta kysellään iloisesti matkastani ja kauhistellaan pitkää lentoani. Ja kehoitetaan nauttimaan ajastani Kapkaupungissa – ’Welcome to Cape Town, mam!’.

Kapkaupungin kadut ovat siistejä ja hyvin ylläpidettyjä. Trendikahviloita on rivissä ja Waterfrontilla kalaravintolat kutsuvat luokseen. Tarjoilijat ovat aina ylpeinä kertomassa paikallisista viineistä ja merenherkuista. Aina heillä on myös aikaa kysellä kohteliaasti kuulumisiani, kukaan ei tunkeile tai jää viereen roikkumaan. Kaduille raikaa afrikkalainen musiikki, ja rummutus taas rytmin tarttumaan myös turisteihin.

Toki Kapkaupungissa on surullinen puolensakin, ja köyhyys  ja väkivalta kukoistavat myös tässä afrikkalaisessa kaupungissa. Työkaverini aina varoittelevat tietyistä alueista ja aina pimeän aikaan on hyvä liikkua porukalla ja suosia tunnettuja taksifirmoja. Kavereista pidetään huolta ja kotoa tekstataan vielä illan päätteeksi, että turvassa ollaan. En tiedä muuttuuko tämä surullinen tosiasia koskaan. Jokainen on kuulemma  joskus ollut vaaratilanteessa. Olipa työkaveri tytär kerran piilotellut omassa vessassaan kun murtomies iski taloon. Aika pelottavaa.

Itse matkustan silti edelleenkin Kapkaupunkiin ja nautin sen ystävällisistä ihmisistä ja rennosta ilmapiiristä. Varovaisuus on tarpeen kaikkialla, ja järki kannattaa pitää päässä. Rakastan tätä Kapkaupunkia, enkä anna minkään muuttaa sitä!