Irlanti, täältä tullaan!

Nyt se on sitten varmistettu. Elokuun alussa olisi lähtö. Irlanti, täältä tullaan!

Perheenä on siis viisihenkinen perhe Dinglestä, Lounais-Irlannista. Äiti, isä, kaksi tyttöä ja yksi poika. Asukkaita Dinglessä on hieman alle 2000. Jännittävintä oli ajatus autolla ajamisesta vasemmalla puolella tietä, mutta kyseisessä perheessä en tarvitse autoa. Naapurit tulevat hakemaan lapset aamuisin ja tuovat heidät koulusta iltapäivällä. Päivät hengaankin sitten maailman söpöimmän 2-vuotiaan irkkupojan kanssa! (Auton sijasta pääsen kiitämään pitkin maita ja mantereita sähköpyörällä, jihuu!)

 

file000317434199.jpg

 

Huvittavintahan jutussa on, että rekisteröin itseni AuPairWorldiin puolitoista viikkoa sitten. Ja nyt mulla on jo perhe. Ja ihana perhe. (Toivottavasti pysyy ihanana.) Parasta on kyllä kun oon saanut jutella perheen ensimmäisen ja nykyisen au pairin kanssa. Ja varsinkin siltä ensimmäiseltä on tullut hyvin tarkkaa tietoa mitä on tehnyt Irlannissa/vapaa-ajoillaan, mitä siellä voi/kannattaa ylipäätänsä tehdä, minkälaisia lapset ovat, jne. Tytöt ovat olleet tosi avuliaita, eli jos harkitsette au pairiksi lähtöä, jutelkaa perheen aiempien au pairien kanssa.

 

file000841020349.jpg

 

En vielä ole täysin käsittänyt koko asiaa. Kymmenen kuukautta pois Suomesta, pois kotoota, pois Jannen, perheen ja ystävien luota. Tänään iski ensimmäistä kertaa todellisuus itkun kera. Tietyt asiat, joita on tottunut tekemään joka päivä. Tietyt ihmiset, joita on tottunut näkemään joka viikko. Ja varsinkin Janne, Janne, Janne. Miten pärjätä 2000 kilometrin päässä ilman sitä toista, johon on normaalisti pystynyt turvautumaan joka päivä?

Nyt pitää vain osata ottaa kesästä ilo irti ja lähteä syksyllä kohti uutta seikkailua!

 

file0001014793067.jpg

 

Suhteet Oma elämä Matkat Suosittelen

Mietintänystyröitten puhkipalamista

(Huom! Mistä tämä kaikki alkoi?)

aupair_world_logo.jpg

Onneksi on ystäviä, jotka tietävät edes jotakin au pair -jutuista. Heti kun olin päätökseni tehnyt au pairiksi hakemisesta, käännyin ystäväni puoleen, joka on lähdössä kesällä au pairiksi Jenkkeihin. Kyselin kaikkea mahdollista, kannattaako mennä järjestön kautta vai etsiä perhe itse? Mitä kannattaa ja ei kannata kirjoittaa esittelytekstiin? jne. Olemme olleet hyvin toistemme tukena tämän kaiken hässäkän keskellä.

Kaiken sen rupattelun ja googlettamisen jälkeen päätin olla menemättä järjestön kautta ja rekisteröityä AuPairWorld.nettiin. Kyseisellä sivustolla au pairit etsivät perheitä ja toisinpäin. Siellä on myös hyvin tarkat säännöt, listaukset ja vinkit sekä au paireille että perheille. Sivusto on aluksi hieman epäselvä, mutta siihen pääsee jyvälle hyvinkin nopeasti. Sinun pitää päättää mistä maasta etsit perhettä, kertoa tupakoinnistasi/ajoluvastasi/kielitaidoistasi jne. Hyvin yksityiskohtaisesti, että sivusto saa rankattua sinut, niin että löydät varmasti helposti samantyylisen perheen (ja perhe löytää sinut). Sinun pitää myös kirjoittaa lyhyet esittelytekstit profiiliisi, profiilikuvan laittaminen ei ole pakollista, mutta suotavaa.

Jos on kysyttävää AuPairWorldistä, pistäkää ihmeessä kommenttia.

Itsehän olen tässä vaiheessa saanut kaksi hakemusta perheiltä ja itse lähettänyt 11. Skypehaastatteluja on ollut kaksi, samalta perheeltä. Kolmas (toiselta perheeltä) on perjantaina. Kyseinen perhe, jonka kanssa olen nyt skypetellyt, on ensimmäinen, joka otti minuun yhteyden. Ja vielä alle 24h profiilini luomisesta. On kyllä tosi hyvä fiilis kyseisestä perheestä, mutta pelkään ettei tarpeeksi. Perhe asuu Dinglessä (alle 2000 asukasta), Lounais-Irlannissa. Lapsia olisi kolme, kaksi tyttöä ja yksi poika. Tällä viikolla pitäisi vielä sähköpostitella ja skypetellä perheen aiemman ja nykyisen au pairin, sekä lapsien kanssa. Periaatteessa tahtoisin tuohon perheeseen, mutta en uskalla lopettaa etsimistä jos jotain parempaa tulisikin vastaan. Asiaahan toki hankaloittaa se, että haen AuPairWorldissä ainoastaan perhettä Irlannista, joten hakutulokset ovat erittäin suppeat.

Toivotaan, että tällä viikolla tulisi edes jotain selkoa asioihin ennen kuin mietintänystyrät palavat puhki.

Suhteet Oma elämä Matkat Suosittelen