”Rakas päiväkirja..”- Ote kliseistä sinkkuelämää viettävän naisyksilön päivästä

Tänä aamuna heräsin reippaana eilisen aamu kolmeen venyneen baari-illan jälkeen ja lauloin täysillä paskaisella tukalla ja eiliset meikit naamalla PMMP:n biisiä Joku Raja. Tiesittekö muuten, että oikeasti parhaat bileet on viikolla? Viikolla baareissa on halvempaa, ei pääsymaksua, tungosta, mutta jos satut oikeaan paikkaan, oikeaan aikaan, meno on mitä parhainta. Varsinkin sunnuntait ovat hyviä häppäripäiviä, eikä mitään opiskelijabileitä. 

Itse vaihdoin puoli vuotta sitten viikkobailaajaksi. Kun ihmisiä ei ole liikaa, väki yleensä lähtökohtaisesti ainakaan niiin naamat, syntyy helpommin kontakteja muihin ja tanssilattiallakin on hauskempaa. Eilen tosin en jaksanut tanssilattialla bailata. Tai päässyt muiden (miesten) kanssa juttusille. Syynä saattoi olla se, että olin kaksin liikkeellä erään miespuolisen ystäväni kanssa. Miehet karkoittavat toiset miehet. Tämä mies tosin oli homoystäväni -yksi klisee-piste tästä.

Useinkaan ei pidetä mitenkään hyvänä asiana, jos omassa elämässä on paljon yhtymäkohtia Bridget Jonesin tai Girls-sarjan kanssa. ”Ei kenenkään naisen elämä voi olla noin yksiulotteista tai soutamista ja huopaamista.” Niinpä niin. Ei-pä! Johonkinhan keksittyjenkin ohjelmien tarinat perustuvat. Minusta tuntuu  monestikkin, että elämäni on kuin käsikirjoitettu hömppäsarjaksi, kaikki kliseet mukana. Epävarma joopas-eipäs-luonne, paska baaripano, hullu stalker-naapuri, katkeruus vuoden takaisesta sydänsurusta, yksin aamuyöllä kävely sateessa kotiin ja samanaikaisesti hempeiden biisisen ääneenlaulaminen jn. Tuttua? Lista jatkuu. Jotkut kohdat elämässä tuntuvat enemmän elokuvalta, kun oikeasti oikealta elämältä. Mutta se auttaa jaksamaan yli vaikeista asioista ja häpeän tunteista. ”Ihan vitun noloo, tää on taas vaan jonkun sairas kässäri..”.

Omassa osittaisessa mielikuvitusmaailmassa elämiselle lienee omat diagnoosinsakin. Hakeudun hoitoon jos alan kuulemaan ääniä. Paitsi jos ne äänet ovat rajatilaan jääneiden ihmisten puhetta. Se on normaalia. 

Jos mokaatte, kukaan ei muista sitä huomenna

Kannattaa kokeilla itsensä häpäisyä

Siihen ei kuole, kokeilin, oon vielä hengissä

(PMMP-tytöt)