Kukaan ei voi ymmärtää kaikkien elintapoja, mutta omalla kohdallani suurinta sisäistä vääryyttä aiheuttaa ravinto. Vieläpä muiden ihmisten ravinto, vaikka yleensä olen aika epäkiinnostunut muiden valinnoista. Muut jaksavat puhua yleensä toisten ihmissuhdekuvioista tai pukeutumisesta, minua kauhistuttaa ”ai siis sä ostit pullollisen Hermesetasia ja siis sen tyhmän dieetin takia?”. Superdiettailijoita ja tiukkaa ruokavaliota kohtaan tuntemaa vihaa kohtaan olen keksinyt vain kaksi loogista selitystä. Joko olen kateellinen tai ärsyyntynyt kun asioita ei tehdä omalla tavallani. Taipumukseni jälkimmäiseen noista kahdesta tiedostan kyllä osittain.
Mutta avataanpas vähän tätä vihaa. Tai no ei käytetä sanaa viha, turhautuminen on ehkä lähempänä. No. Luen siis huvikseni aika paljon blogeja ja tykkään jopa selata välillä reenaamiseen tai terveyteen liittyviä blogeja, koska jopa minä pidän esimerkiksi salilla käymisestä ja uusien inspiraatioiden etsimisestä omaan ruokavaliooni. Aika monessa liikuntaan liittyvässä ja osassa kiilloitetussa ylipositiivisessa lifestyleblogissa jossa on jonkinnäköistä ruokapäiväkirjaa, olen kiinittänyt huomiota todella hajuttomaan, mauttomaan ja elottomaan ruokaan. Sellaiseen terveelliseen, jota moni haluaisi sanoa syövänsä, paljon vihersmoothieita, salaatteja ja silleen.
Olen pahoillani jos nyt rikon jotain yleisiä sääntöjä tai joku tunnistaa itsensä, mutta copytin seuraavan pätkän noin viikko sitten kaverilleni naamakirjaan, mutta blogin nimeä tai linkkiä en. Esimerkki jonkun päivän ruuista:
- Aamiainen: 50 g kaurahiutaleita, 150 g mustikoita, 50 g parsakaalta
- Lounas: 200 g bataattia, reilusti salaattia (250 g vihanneksia) ja lasi appelsiinimehua
- Välipala: Appelsiini, 2 riisikakkua
- Palkkari: 60 grammaa maltodekstriiniä
- Päivällinen: 3/4 dl kuivapainona täysjyväriisiä, kourallinen taateleita
- Iltapala: 250 maitorahkaa (sisältää myös proteiinia), 20 g tummaa suklaata (70% kaakaota), keskikokoinen banaani ja 100 g mansikoita
Siis tostahan puuttuu selvästi se ihan oikea itse ruoka!
Niin paljon kun tuollaiset tarkat ruokavaliot sisältävät niitä hyviä elementtejäkin, niistä puuttuu minusta silti aika paljon. No nyt voidaan ajatella että ”tollo, se juuri on idea, me syömme tällaista, reenaamme ja pysymme hyvännäköisinä… tosin kun sinä”. No. Niin. Siihen minulla ei ole vastaväitteitä. Mutta ovatko tällaiset ihmiset niitä ketkä eivät yksinkertaisesti tunne tarvetta hyvänmakuiselle ruualle? Vai onko heistä riisikakut ja taatelit ihan oikeasti sellainen hyvänmakuinen päivällinen?
Kehonrakennusta, painia tai muuta vastaavaa harrastavan tiettyjä tiukkoja ja oimituisia dieettijaksoja pystyn käsittämään, koska sehän on harrastus. Tavallaanhan se elämäntapa ja terveellinen elämäkin voi olla harrastus, mutta silti salaa (no en tämän postauksen jälkeen enää kovin salaa) säälin aspartaamia ja kevyttuotteita mättäviä, ruokansa punnitsevia ihmisiä. Heidän on varmasti pakko jäädä jostain paitsi? Onhan? Vai jäämmekö me pienet voita ja kermaa ahmivat herkkusuut paitsi jostain suuresta, tuleekohan keveydestä joku uskomaton euforia joka saa niin monet sekaisin? Eikö kuitenkin moni herkullinen ruokakin voi olla terveellistä siinämäärin, että se sopisi dieettaajille.
Vähän haluan sotkea tähän myös raakaruokailijat. Siinä missä kellontarkat ja punnitut ruuat, niin eikös raakaruokailijakin tee elämästään edes vähän tahallaan vaikeaa? Kouluissa ja työpaikalla pitää olla rasioittain omia eväitä, harvan kaveri tai äiti kokkaa kotonaan juuri sellaista ruokaa mitä sitten pystyy syömään tai puhumattakaan matkustelusta. Ei voi mennä paikallisiin ravintoloihin ja tilata herkullista ruokaa, nostaa ja kokea makuelämyksiä.
Aidosti ihailen kyllä tuloksia, joita dieeteillä voidaan saada aikaiseksi. Lisäksi suuren ylipainon kanssa kamppailevat ovat täysin oma ryhmänsä erikseen, mutta normaaleiden ihmisten hurahtamista *keinoruuan ja kurinalaisuuden maailmaan en käsitä vielä. Luultavasti jos allekirjoittanut kokeilisi oikeasti jotain tuollaista, hullantuisi hän kehoonsa tulleista muutoksista. Kunnes retkahtaisi. Nyt ei einakaan ole sen aika, kukkakaalitonnikala-aurajuustolaatikkoni ilmoittaa tulleensa juuri valmiiksi uunissa. Joo ja siis tosiaan kukkakaali. Sehän on terveellistä.. ja juustotkin tavallaan, kun ne on siitä maidosta ja sitä rataa. Niin ja se mansikkajäätelö.. maitoa ja mansikoita jotka ovat marjoja kuitenkin..
Huh, helpotti kun sai avautua. Ja tätä(kään) juttua ei kannata ihan tossissansa ottaa itseensä.
* tosiaan en voi kutsua hyvällä omallatunnollani kevytrahkaa, lisäravinteita, makeutusaineisiin perustuvia jälkkäreitä oikeaksi ruuaksi. Marjatkin on marjoja, ei mitään ruokaa.
