Porsaita äidin oomme kaikki..

Aikavälillä kesä-lokakuu olen syönyt suunnilleen kuusi kertaa lihaa. Niistä kerroista kaksi ravintolassa, yhden kerran sain ilmaisen makkaran ja munkin stadionin kioskinmyyjältä (tilanne oli muuten aika hauska, oli melkein pakko ottaa vastaan) ja kolme äidin ruokia. Nolla kertaa lihaa ostettu itse.

Satuin alottelemaan vähälihaista elämääni aika hyvään aikaan, sillä kukapa meistä ei olisi kuullut Docventuresin Lihaton Lokakuu-kampanjasta. Taas kerran olen niin fantastisesti trendin edelläkävijä! (tsoukki) Jopa tapauksessa, kampanja on saanut hyvän potkun alleen. Yli 30 000 osallistujaa lupaa jättää lihansyönnin kokonaan, tai vähentää sitä  merkittävästi. Kuukausi on pitkä aika ihmiselle, joka on tottunut kokoamaan päivittäisen ravintonsa lihasta. Projekti on helpompi minunkaltaisilleni, jolla on kokemusta kasvisarkiruokien tekemisestä. Siksi todellakin nostan hattua niille, jotka kerralla ottavat kuukauden haasteen, sillä siirtyminen lihasta pois vaatii täysin uudenlaisen ajattelutavan ruuanvalmistuksen suhteen. On päästävä kokonaan pois liha->lihan korvike ajattelutavasta. Ei voikkaan ajatella että minulla on tässä ollut ennen se 250g leike, milläs minä sen nyt korvaan. Tai jos otan pois, jäljelle jää kylmät rehut ja pari pottua. Tietysti on paljon hyviä korviketuotteita ja ajattlin itsekkin kokeilla quorn-lasagnea. Tuskin kukaan toivoo, että nyt saamme maahamme 30 000 uutta vegaania tai täyskasvissyöjää. Tarkoitus on herätellä ihmisiä ja etsiä lihan tehotuotannolle korvikkeita.

Hyvällä liikkeellä on varjopuolensa. Lähes aina. Ruoka puhuttaa ihmisiä ja joskus liikaakin. Itse tunteilen hyvän ruuan puolesta, enkä välttämättä ymmärrä diettaamisia, mutta verisimmät erimielisyydet saadaan aikaiseksi liha versus kasvis-ajattelutavasta. Monet ihmiset haluavat ajatella mustavalkoisesti, sen olen huomannut. Nyt lihan jäädessä aika vähälle, olenkin saanut eniten paskaa niskaan kasvissyöjiltä, mikäli keskustelua on tullut aikaiseksi. Kyllä, on helpompaa kuulua selvästi jompaan kumpaan leiriin, sellainen keskivälillä poukkoilu ei sovi. On haukuttu ties miksikä ajattelemattomaksi psykoksi jne. Olen aina ollut sitä mieltä, että aggressiivisella valistustavalla on lähes aina pelkkä käänteinen vaikutus. Jos lihattoman lokakuun fb sivuille pamahtaa vannoutuneita vegejä vertaamaan omavaraista metsäriistaa lapsenraiskaamiseen, mitä helvettiä sillä kuvitetaan saavuttavan? Itse ymmärsin asian niin, että lihansyöjät miettivät tämän kuun niitä vaihtoehtoja ja kasvissyöjät vegevaihtoehtoja esim. maitotuotteille. Ei tällaisia tavallisia ihmisiä kiinnosta kuulla juttua eläinten sielusta. Ihan oikeasti, olemme ihan eri levelillä (tai ainakin minä, itsestänihän tässä vain voin puhua).

Sama homma toimii toki myös toisinpäin. Lihattomalle linjalle lähteneitä arvostellaan sädekehäänsä kiilloitteleviksi pikkujeesuksiksi. Mitään emme voi kuitenkaan tehdä, kun Kiinan päästöt ovat yhteensä Euroopan ja Amerikan tasoa ja ihminen on luotu lihansyöjiksi. 

Minusta tuntuu, että asia karkaa monelta lapasesta. Pitäisi ajatella, että on paljon muitakin värejä, kuin ne musta ja valkoinen. Kasvissyöjiä meistä kaikista ei saada (edes minusta), eikä se kenestäkään tee sievistelevää pikkuhinttiä, jos kerran-pari viikossa kasslerin vaihtaa kukkakaaligratiniin. Edes oman terveellisyyden nimissä. Onko meidän elimistöillemme todellakin tervettä syödä lihaa päivittäin, monet syövät jopa yli puoli kiloa viikossa. Onko tarvettä pitää käynnissä maapalloa kuormittavia liukuhihnalihatiloja. Luksusta ruokailuun voisi saada sillä, että ostaisi parin-kolmen jauheliharuokapäivän edestä samalla summalla jotain parempaa lihaa, pienemmän määrän. Tämä ajattelutapa toki toimii parhaiten meillä, joilla on varaa valita syömisiämme edes hieman. Toisaalta lihansyönnin ”hienoutena” olen aina pitänyt makkarankaltaisia ruokia, jossa ruhosta todellakin hyödynnetään kaikki, ei pelkkiä filepaloja. ;D

Itse meinaan olla pieni rikkuri ja mässätä Puolassa edes hieman krakovan makkaraa ja muita perinneruokia. Sädekehä saa pienen tummentuman tälle kuulle..