Valtio-opilla töihin
Haluan aloittaa blogin (strutsien lisäksi) kertomalla opiskelleeni valtio-oppia. Jo opintojen aikana huomasin harvan tietävän mitä se tarkoittaa tai millaisiin töihin sen opiskelu valmistaa.
Tampereen yliopisto suorittaa sijoittumisseurantaa, jossa kyselyin selvitetään minne valmistuneet ovat sijoittuneet vuoden päästä valmistumisestaan. Tässä valtio-oppia lukeneiden ammattinimikkeitä tuossa vaiheessa elämää (koko lista täällä):
- suunnittelija
- tutkija
- projektisihteeri
- tuotantoassistentti
- pääsihteeri
- päätoimittaja
- sosiaalijohtaja
- harjoittelija
- myyjä
- sosiaalityöntekijä
- työvoimaneuvoja
- koordinaattori
- hr-assistentti
- toimitusjohtaja
- yliaktuaari
- sihteeri
- projektikoordinaattori
- analyytikko
- poliittinen sihteeri
- tiedottaja
- asiakasneuvoja
- kansanedustajan avustaja
- rauhanturvaaja
- lasityöntekijä
(Multa on jäänyt selvästi huomaamatta ”politiikka ja lasinpuhallus”-kurssi.)
Näin teoreettista ainetta opiskeltuaan työn löytäminen ei ole yhtä yksiviivaista kuin esim. lääkäriksi tai kielenkääntäjäksi opiskelleella. Mitään yhtä ”omaa alaa” ei ole, mutta toki sitä toivoisi päätyvänsä työhön, jossa jotenkin pääsisi hyödyntämään opiskelemaansa. Korkeakouluopinnoissa tärkeä osa opiskelua on toisaalta myös ”oppimaan opiskeleminen”, jonka myötä osaa opintojen jälkeenkin nopeasti ja kriittisesti omaksua uusia taitoja ja tietoja.
Työnhaku on tän yleispätevyyden takia hieman haastavaa, eikä tilannetta tällä hetkellä helpota yhtään huono työllisyystilanne. Uran alkuvaiheessa ei saa olla ronkeli ja kaikki mahdollinen työ on eduksi jatkossa. Haluamansa kaltaisen työpaikan saaminen tuntuu kaiken muun lisäksi olevan vahvasti kiinni siitä, että sattuu jonain päivänä olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan tai tuntemaan oikean ihmisen.
Valtio-oppia opiskeleville (ja opiskeleville yleensä) haluan sanoa, että miettikää kovasti niitä sivuaineita, joiden kautta on mahdollisuus oppia jotain vähän käytännöllisempää. Toki oman kiinnostuksen seuraaminen on tärkeää, mutta yksi syy opiskeluunhan on, että pääsisi tietynlaisiin töihin – totta kai sillon kannattaa miettiä, mitkä aineet tässä auttaisivat.
Jos voisin palata ajassa kertomaan opiskeluja aloittavalle Outille vinkkejä, käskisin myös miettimään realistisia uramahdollisuuksia ja todella pohtimaan, minkälainen työ kiinnostaisi. Ja seuraamaan vaistoja niissä sivuainevalinnoissa! Opiskelujen aikaista työskentelyä kannatan, koska ilman sitä mun CV olisi huomattavasti surkeammassa kunnossa kuin mitä se nyt on!
kuvat: quickmeme.com