Avataan hiljaisuus käymällä läpi viime vuosi.   Tammikuu: Sain uuden työpaikan ja muutin. Helmikuu: Reflektoin tässä blogissa uudessa työpaikassa aloittamista. Maaliskuu: Mietin tässä blogissa, miten olla väsyttämättä kavereita työjutuilla.Huhtikuu: Mietin, että miksiköhän en enää keksi kirjoitettavaa blogiin.Toukokuu: Mietin, että pian on jo kirjoitettava blogiin, tai tauko venyy liian pitkäksi.Kesäkuu: Oli kesä, mietin Minettijäätelön ja Tampereen jäätelötehtaan jäätelöiden eroja.Heinäkuu: Kts. […]

  Työelämä on myös ystävyyssuhteisiin liittyen mielenkiintoinen juttu. Suurimmalla osalla meistä on erikseen työkaverit, joiden kanssa vietetään aikaa töissä ja sitten ne ”normaalielämän kaverit”, jotka on hankittu lapsuudessa, opiskellessa, edellisissä työpaikoissa – heidän kanssaan on työstä erillinen suhde. Työkaverien kanssa puhutaan pelkistä työjutuista tai parhaassa tapauksessa kaikesta ja heistä lopulta tulee normaalielämän kavereita.  Normaalielämän kavereita (tai […]

  Ensimmäinen kuukausi uudessa työpaikassa on ehtinyt mennä ohi. Uudessa, oman alan, työssä aloittaminen on ollut todella kivaa ja tapahtunut aivan eri tunnelmissa kuin syksyn ”väärän alan” hommissa. Nyt työskentelen siis avustavissa tehtävissä suunnitteluun liittyen (ihanan ympäripyöreäasti ilmaistu, eikö). Uusi työ on tuonut tutustuttavaksi monta uutta asiaa: uusi toimiala uusi asiakokonaisuus, joka kuitenkin liittyy opintoihini […]

  Tässä viime päivinä aika on mennyt tavaroiden pakkaamiseen: mä muutan.  Muuttaminen ei ole kiva. Uusi koti on, mutta tavaroiden pakkaaminen, kantaminen ja purkaminen ei ole. Etenkään kantaminen. Tuntuu myös hirveältä, kun kaikki kivat tavarat ja esineet mitä omistaa, muuttuvat yhtäkkiä kannettaviksi kilogrammoiksi. Tekisi mieli heittää kaikki menemään! No, ehkei nyt ihan kaikkea… Mutta pistää […]

  AINIIN mulla oli blogi! Jotenkin tässä nyt kävi niin, että kirjoittaessani vuoden ensimmäistä postausta on jo aivan liian myöhäistä ja uncoolia kirjoittaa blogiin siitä, miten joulu meni. On siis parempi mennä suoraan nykyhetkeen ja tulevaisuuteen.  Uuden vuoden aloittaminen tarjoaa hyvän hetken muutoksiin ja kaikenlaiseen itsepohdiskeluun. Mulle tarjottiin tähän uusimpaan vuoden aloitukseen hyvä lähtöasetelma muutokselle: […]

    Lahjojen ostaminen on välillä älyttömän vaikeaa. Ihmisillä on niin paljon kaikkea, eikä kaikkien kohdalla ole aina varma siitä, mitä heillä jo on ja mitä voisivat tarvita.  Mun piti kirjoittaa näistä vinkeistä jo aiemmin, mutta koska muistin tehdä tän vasta nyt, vinkit on suunnattu etenkin viime hetken panikoijille!  Ruokalahjakori – tämä on mieluisa, nopeasti […]

  Viikonlopun jouluostosreissulla oli todettava, että jäätelö on Koskikeskuksessa paras asia. (Minettijäätelön valikoimissa on jotain 100 eri makua, oikeesti! Testattuna vasta kolme, paljon työtä jäljellä.) Samoin viime viikolla pääsin kosketukseen työnhaun ja työttömyyden parhaan puolen kanssa.  Työnhaun ja työttömyyden ehdottomasti paras puoli on se, että tilanne voi muuttua yhdestä puhelinsoitosta. Kaikki voi niin pienessä hetkessä […]

    Siellä se oli, mun blogia lainattuna joulukuun Trendin sivulla 92. 🙂  Blogin nimi tosin on väärin, mikä vähän harmitti. Auta, Elina -palstalla oli esitetty itselle hyvin tärkeä ja paljon pohdittu kysymys: mitä tehdä kun kaikki kaverit tuntuvat löytävän oman alan töitä, mutta itseä ei millään onnista?  Elina tarjosi kysymyksen esittäjälle hyviä vinkkejä: juttele […]

Työnhakijoihin helposti kohdistetaan syyttävää sormea: haet liian vähän töitä, olet liian nirso, sun CV on vääränlainen, jne. Mitä jos vaihtelun vuoksi kohdistetaan katse työnantajiin ja heidän laatimiinsa työpaikkailmoituksiin? Päivän kysymyksenä siis: miksi kukaan ilmoittaa avoimesta työpaikasta anonyymina?   On aina yhtä outoa, että yritys olettaa ihmisten haluavan sokkona hakea mihin tahansa töihin, kunhan nimike on […]

Nopea kierros Lilyssä vei minut pitkät iloiset päivät -blogiin, josta löytyi aivan mahtava kirjoitus. Sasu on kirjoittanut työnhakuun liittyvästä häpeän tunteesta, joka nousee esiin vähintään kaikissa keskusteluissa työssäkäyvien tuttujen kanssa. Sasun loppukaneetti on kuitenkin tärkeä: ei ole syytä hävetä, tärkeintä on että tietää olevansa kaikesta huolimatta onnellinen. Tämä ajatus mielessä pari syytä itselleni olla onnellinen: […]