Ensitreffit Kalliossa

Olin eilen Ensitreffit Kalliossa -tapahtumassa, joka olikin valtaisa suksee. Tapahtumaan oli Facebookissa ilmoittautunut lähemmäs 900 osallistujaa, ja ihmismäärästä ja jonosta päätellen suuri osa ilmaantuikin paikalle. Itse menin paikalle heti kuudelta kun tapahtuma alkoi, sillä halusin osallistua speed datingiin johon otettiin ilmoittautumisia saapumisjärjestyksessä, ja jo tuolloin Mascotin alakerrassa oli jännittyneeltä vaikuttanut ihmismassa odottamassa pääsyä yläkertaan. Paikalle saapuminen ajoissa kannatti, koska myöhemmin saapuneista ihmisistä osa oli jonottanut lähemmäs tunnin päästäkseen sisään, ja speed datingin kolme kierrosta buukattiin nopeasti täyteen. Tilausta tällaisille tapahtumille näyttäisi olevan.

Tapahtumassa oli mielestäni melko tasainen sukupuolijakauma, mikä oli miellyttävä yllätys, sillä monesti erinäisissä sinkkutapahtumissa on valtaosa naisia ja miehet on saatu maanittelemalla paikalle. Keski-ikä pyöri varmaan kolmenkympin tietämillä ja porukka oli hyvin heterogeenisen näköistä, ainakin omaan silmään. Ovella sai kirjoittaa itselleen nimilapun ja merkata värillisillä naruilla tykkääkö miehistä, naisista vai kaikista. Tapahtuman järjestäjät olivat myös askarrelleet bingo-laput, joihin oli printattu mm. ”Etsi joku joka osaa puhua saksaa” tai ”Etsi joku joka ei ole Facebookissa” -tyylisiä lauseita. Olin ilahtunut, että järjestäjät olivat nähneet vaivaa jään rikkomiseen, itselläni lappu toimikin lähinnä keskustelun avaajana ja itse bingoaminen jäi vähemmälle. Ihmiset tosin ottivat hyvin epäsuomalaiseen tapaan kontaktia ilman bingo-lapun tukeakin, mikä oli parasta koko illassa.

Speed datingin lisäksi illan ohjelmaan kuului Napakymppi, jota tosin oli vähän hankala seurata koska baarissa oli aikamoinen meteli ja kilpailijoita oli vaikea nähdä. Itse pääsin kokeilemaan speed deittailua, joka tuntui vähän urheilusuoritukselta, kun aikaa noin parinkymmenen miehen kanssa jutusteluun oli minuutti kunkin kanssa. Vähemmän osallistujia ja enemmän aikaa olisi ollut mielestäni parempi metodi, mutta ymmärrän tarpeen pitää homma lyhyenä, että mahdollisimman moni pääsi osallistumaan.

Kokemus oli kaiken kaikkiaan positiivinen, etenkin sen vuoksi että ihmiset juttelivat avoimesti ja ottivat kontaktia ihan eri tavalla kuin mihin olen Helsingin baarielämässä tottunut. Mihinkään syvällisiin keskusteluihin en kuitenkaan ajautunut, sillä jengillä tuntui olevan tarve jutella mahdollisimman monen tyypin kanssa. Loppua kohden tunnelma alkoikin vähän lässähtää ja itselleni iski väsy kaikesta siitä ihmispaljoudesta. Herra Oikeaa ei siis tällä kertaa löytynyt, mutta jos tapahtuma järjestetään uudelleen aion mennä katsomaan toimiiko homma alkuinnostuksen jälkeenkin.