Maybe love don’t live in the city
Viime päivinä on taas koeteltu Mahdottoman itsetuntoa. Olen ollut suhteellisen aktiivinen aloitteiden tekemisessä, mutta mikään niistä ei ole johtanut mihinkään.
Aikaisemmassa postauksessa mainitsin miehen, jota eräs kaverini patisti pyytämään treffeille. Kundi vastasi kyllä nopeasti, mutta oli kovin kiireinen eikä mitään treffejä sovittu. Hän ei ikinä palannut itse asiaan, ja kolmannen kerran kysyttyäni, että olisiko nyt sopiva hetki ja hänen ollessaan edelleen liian kiireinen tuli meikäläisenkin ylpeyden raja vastaan. Huolimatta siitä, että hän viimeisimmässä viestissään sanoi että asian siirtäminen todella johtuu kiireestä eikä siitä ettei haluaisi tavata, niin mun on kovin vaikea ottaa sitä enää tosissani. Actions speak louder than words, pal.
Olen myös ollut normaalia aktiivisempi virtuaalimaailmassa, toisin sanoen lähetin viestin yhdelle kiinnostavan oloiselle tyypille deittisivustolla. Sain ekaan viestiini vastauksen, josta vaikutti että kyllä tästä keskustelu lähtee käyntiin. Kuitenkaan toisen viestini jälkeen ei ole kuulunut mitään, ja nyt mietinkin mikä on kohtuullinen aika odotuttaa vastausta, ja milloin olisi syytä hyväksyä, että sitä vastausta ei enää koskaan tule.
Pohjanoteeraus ja suurin kolaus itsetunnolleni tuli kuitenkin vappuna. Juttelin vapputanssien jatkoilla kaveripariskunnan luona söpön, mukavan ja älykkään kundin kanssa, ja päädyimme jopa vähän pussailemaan. Jossain vaiheessa iltaa mies kuitenkin ilmoitti, että lähtee moikkamaan muita kavereitaan toisiin bileisiin. Pussailun ja ehkä vähän alkoholin rohkaisemana kysäisin sopiiko liittäytyä seuraan, ja mies totesi että hänen taitaa olla parempi mennä yksin. Ilta päättyi osaltani siihen, että tuijotin kevyesti tyrmistyneenä nenäni edessä sulkeutuvia hissin ovia miehen lähtiessä toisiin juhliin. Numeroita ei tietenkään vaihdettu, itse en olisi enää siinä vaiheessa kyennyt pyytämään. Luulin olevani liian vanha tällaisiin hit-and-run-pussailuihin, mutta ilmeisesti en.
Luottamukseni vuorotellen vastakkaiseen sukupuoleen ja omaan viehätysvoimaani horjuu. Tämä Lissien biisin sanoma (josta otsikkokin on lainattu) alkaa vaikuttaa aika uskottavalle.